Akropoliksen juurella seurailin jonkin aikaa taivaalla kieppuvia alppikiitäjiä ja onnistuin taas näkemään muutaman harjalinnunkin.
Vietin koko aamun Filopappou -kukkulan maastoissa, josta löytyi kaikenlaista mielenkiintoista kissoista perhosiin ja kilpikonniin.
Yksi päivän projekteista oli samettipääkertun kuvaaminen, mutta linnut olivat onnettoman hyviä piilottelemaan ja vaihtoivat puskaa sen verran vikkelään, että lukuisista yrityksistä huolimatta kunnolliset kuvaustilanteet olivat tiukassa.
Laskeuduttuani viimein kukkulalta kävelin kiertuebussin parkkipaikalle (jossa sielläkin oli tietenkin turkinpuluja) ja päätin lähteä ajelulle Pireuksen suuntaan.
Jouduin kuitenkin vaihtamaan bussia Zeuksen temppelin kohdalla, joten päätin käydä vilkaisemassa lähietäisyydeltä tuotakin nähtävyyttä. Linnuttomaksi ei jäänyt tämäkään reissu, sillä yhden pylvään huipulla päivysti tuulihaukka.
Viimein pääsin oikean bussin kyytiin ja suuntasin meren rantaan Pireukseen. Hyppäsin bussista Mikrolinano -nimisellä pysäkillä, jonka lähipuistosta löytyi viimein mukavasti kuvausetäisyydelle päästänyt harjalintu.
Pireuksen ranta-alueet olivat kuitenkin pettymys, sillä muutamaa etelänharmaalokkia lukuunottamatta ei alueella näkynyt lainkaan vesi- ja rantalintuja.
Palasin viimein bussilla hotellin lähistölle, jolloin olo alkoi olla jo väsynyt mutta onnellinen.
Kreikan kiertueemme rupesi nyt tosissaan lähenemään loppuaan, ja alkoi pikkuhiljaa olla aika suunnata kohti uusia seikkailuja.
Kävimme illalla porukalla aterioimassa Akropoliksen juurella ja pikaisilla tuliaisostoksilla lähikortteleissa, ja itse kulutin iltaa vielä paikallisissa katukahviloissa seuraamassa telkkarista Mestareiden liigan välieräpeliä Bayern Munchen vs. Barcelona. Keskiviikkoaamuna olimmekin sitten liikkeellä jo pian aamukolmen jälkeen, ja Pariisin ja Helsingin välilaskujen jälkeen olimme viimein takaisin pilvisessä mutta viikon aikana huomattavasti keväisemmäksi muuttuneessa Lapissa.
