Maanantaina teimme koko päivän retken Disneylandiin. Muovisen näköisessä keinomaailmassa oli runsaasti kasvillisuutta bambuja myöten, joten aika ajoin korviin kantautui myös mm. peukaloisen, mustapääkertun, tiltaltin ja peipon laulua. Iines Ankka osui jopa niin lähelle, että kosketuspinnakin olisi ollut mahdollinen, mutta jotenkin vaan tuntui, ettei tuon siivekkään julkinen hipelöinti olisi välttämättä kovinkaan hyvä idea... Muita räpyläjalkaisia edustivat lammikoilta löytyneet kanadanhanhet ja nokikanat, ja näkyipä jossakin vaiheessa joku turkinkyyhkykin. Ilta päättyi massiiviseen ilotulitus- ym. spektaakkeliin, ja vaikka paikallisjunaliikenne keskustaan tökkikin pahasti ja pääsimme kämpille vasta lähempänä kahta yöllä, oli reissu kokemisen arvoinen.
Tiistaina pääsimme liikkeelle vasta iltapäivällä ja kävimme kävelemässä lenkin Seinen lähisaarilla ja piipahdimme viimein myös sisällä Notre Damessa. Illalla emäntä päätti palata sinne uudestaan johonkin konserttiin, joten itse lähdin kahden nuorimmaisen kanssa huiputtamaan Eiffeliä. Iltaretki tornin huipulle venyi sekin yöhön asti - mutta kannatti.
Keskiviikon kävelyretken kohteeksi valikoitui kuuluisa Luxembourgin puisto. Retkikohteena puisto olikin oikein oivallinen. Sieltä löytyi hyvät leikkipuistot, mukavia maisemia ja - tietenkin - lintuja.
Puiston nurmikoilla käyskenteli kaupungin tapaan etupäässä varpusia, kottaraisia ja sepelkyyhkyjä.
Muun perheen pyöriessä leikkipaikoilla kaivoin puiston puolelta uusiksi retkilajeiksi pikkutikan ja uuttukyyhkyn.
Onnistuin viimein löytämään myös kaipaamani etelänpuukiipijän, joka oli kuusitiaismaisen laulun perusteella yllättävänkin helppo blokata. Jäljitin pitkään myös toista itselleni outoa laulajaa, joka oli todennäköisesti tulipäähippiäinen, mutta ei vaan millään suostunut tulemaan näytille. Jossakin vaiheessa ylitsemme lennähti myös pieni parvi jo Brysselin ja Ateenan puistoista itselleni tutuksi tulleita kauluskaijoja.
Puiston sydän oli iso suihkulähde, jonka luona oli taas paljon nälkäiseltä vaikuttavia siivekkäitä aina kyyhkysistä harmaalokkiin, sinisorsiin ja outoon hybridisorsaan, joka mahtoi olla sini- ja jouhisorsan aikaansaannosta(?).
Samassa suihkulähteessä oli myös mukava uittaa purjeveneitä, joka vaikuttikin olevan peräti kansainvälistä huvia. Suomi -laiva tosin oli harmittavasti telakalla katkenneen maston takia.
Tämä olikin viimeinen kokonainen päivämme Pariisissa, joten päästyämme viimein kämpille meni ilta lähinnä pakkaillessa. Tosin kävimme vielä iltahämärissä Seinen silloilla katsomassa Eiffel -tornin tuiketta.
Torstaiaamuna olimme jo varhain liikkeellä, joskin aivan yllättäen alkanut rautatieläisten lakko sotki paikallisliikennettä sen verran pahasti, että lentokentälle pääseminen oli aika monen mutkan takana. Lopulta pääsimme kuitenkin perille aivan täpötäydessä RER -junassa, jossa seisoskelu muistutti vaatteet päällä saunomista. Lentokentällä kaikki sujui kuitenkin aivan erinomaisesti, eikä päälle pamahtanut lennonjohtajien lakkokaan hidastanut onneksemme ulkomaanliikennettä, joten iltaan mennessä olimme viimein kotona.
Torstaiaamuna olimme jo varhain liikkeellä, joskin aivan yllättäen alkanut rautatieläisten lakko sotki paikallisliikennettä sen verran pahasti, että lentokentälle pääseminen oli aika monen mutkan takana. Lopulta pääsimme kuitenkin perille aivan täpötäydessä RER -junassa, jossa seisoskelu muistutti vaatteet päällä saunomista. Lentokentällä kaikki sujui kuitenkin aivan erinomaisesti, eikä päälle pamahtanut lennonjohtajien lakkokaan hidastanut onneksemme ulkomaanliikennettä, joten iltaan mennessä olimme viimein kotona.
