Joutsenten ohella sulapaikoissa näkyi 38 sinisorsaa, 13 tukkasotkaa, viisi tukkakoskeloa ja telkkää sekä yksittäiset haapana, mustalintu ja isokoskelo. Sulan reunalla seikkaili pari pulmusta.
Iltapäivällä kävin uudelleen paikalla, jolloin sillan eteläpuolella lensi myös vanha merikotka.
Myös perjantaina kävin paikalla, mutta yllätyksekseni pakkasyö oli saanut pääosan joutsenista muutolle, vaikka sulaa olikin vielä reilusti. Joutsenia näkyi enää 145, mutta sen sijaan sinisorsien määrä oli noussut (tasan) viiteenkymmeneen. Pengertien vierustalla uiskenteli sympaattisen näköinen tukka- ja isokoskelon muodostama parivaljakko, ja sillan eteläpuolelta löytyi vielä toinenkin isokoskelo. Pitkänsillan yli paineli kymmenen tukkasotkan parvi mahdollisesti muutolle, ja paikalla pohjoispuolen sulassa oli kolme tukkasotkaa, viisi telkkää, kaksi mustalintua ja haapana. Lokakuun viimeisen, pikku hiljaa pakastuvan illan vesilintusaldo oli siis edelleen kahdeksan lajia. Saapa nähdä löytyvätkö ne - tai esim. edelleen kotipihallamme viihtyvä järripeippokoiras - vielä marraskuun ensimmäisen päivän talvilintulaskennassa...
