keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

13.-15.6.2016 - kansanedustajat ja dumari

Alkuviikko oli taas yllättävänkin kiireinen, sillä maanantaina oli ohjelmassa kaupunginvaltuuston kokous ja tiistaina olin toisena Kemijärven kaupunginhallituksen nimeämänä edustajana Rovaniemellä eduskunnan ympäristövaliokunnan tapaamisessa, jonka aiheena oli "Kemihaaran allas osana tulvasuojelua". Minun ja Anita Ruokamon (Kemijärven kaupunki), Pekka Nymanin (Pelkosenniemen kunta) ja Kari Kilpimaan (Savukosken kunta) sanoma oli yksiselitteinen - teimme alustuksissamme selväksi, että Itä-Lapin aapasoille ei tule rakentaa tekoallasta tulvasuojelun eikä minkään muunkaan (teko)syyn nojalla.

Kotiin palattuani minun oli tarkoitus alkaa valmistella ehtolaiskokeita seuraavaksi aamuksi, mutta sain yllättäen soiton Leppäsen Timolta, joka oli juuri tullut polkupyörällä Enontekiöltä Kemijärvelle! Koska Timolta puuttui tietenkin mustanmerenlokki ekopinnoista nuotitin hänelle reitin Kallaanvaaraan, ja tapasimme siellä. Hetken etsinnän jälkeen mumelo löytyi taas tutulta kaiteelta istumasta, jonka lisäksi kaivoimme Timolle pinnoiksi ainakin punasotkan, lapasorsan ja vesipääskyn.

Saatuani kokeet valmiiksi lähdin vielä keskiyön kieppeillä pitkään suunnittelemalleni pyöräretkelle Halosenrannan ja Kelloniemen maisemiin. Alkumatkasta kirjasin vain jonkun lehtokurpan ja pysähdyin hetkeksi ihmettelemään maantietä ylittävää rupikonnaa.


Seuraavan äkkijarrutuksen sai aikaan Kelloniementien ja Isopellontien risteykseen kuulunut laulaja - viitakerttunen - jota piti jo vähän tuulettaakin... Kyseessä kun oli ensimmäinen Lapista itse löytämäni "dumari"!

Kelloniemen tyvellä oli joutsenpariskunta pesällä, ja niemessä lauloi lehtokerttu. Käännyttyäni takaisin keskustan suuntaan kuulin Termusniemen tyvellä pikkukäpylintuparven ääntelyä ja innostuin ajamaan mutkan jopa Narkilahdessa asti.


Kymmenen kilometrin lisälenkki palkittiin vasta paluumatkalla Narkilahdentien varressa laulaneella pohjansirkulla. Loppumatkasta (eli kello kolmen jälkeen) aamu oli jo niin pitkällä, että lintujen laulukuoroon liittyivät jo monet päivälaulajatkin, ja ennen kotiin saapumistani kirjasin Halosenrannasta vielä pari rautiaista ja yhden punavarpusen.