10.2.2013 - unelmia ja toimistohommia

Helmikuun alku hurahti erilaisten paperitöiden ja muiden rientojen merkeissä, ja maastoretkistä ehti korkeintaan unelmoida. Lauantaina 2.2. pihalla lumitöitä tehdessäni raivasin kuitenkin auki toisen verkkolinjani, ja seuraavana päivänä avasin sitten rengastusvuoteni sinitiaisella. Samalle viikonlopulle (jolloin etelässä juhlittiin Suomen rengastuksen 100 -vuotisjuhlia) osui myös mukava löytökirje. Sallassa rengastamani kotkanpoikanen oli saatu kuvattua riistakameralla Nakkilassa, Simojärvellä kihlaamani selkälokki oli nähty Puolassa ja niin ikään simojärveläinen harmaalokki oli vieraillut Keski-Ruotsissa.

Helmikuun ensimmäinen Tiira -merkintäni oli 4.2. välituntivalvonnassa näkemäni tilhiparvi. Lisähavaintoja ei tullut edes loppuviikosta, vaikka ajelin perjantaina ja lauantaina mutkat Pyhätunturilla pitämässä yhteensä 10 oppitunnin mittaisen lintukurssin tuleville kansallispuisto-oppaille ja jokuselle muullekin kiinnostuneelle.

Sunnuntaina kävimme päiväseltään Simojärven mummolassa. Heti alkumatkasta jouduin jarruttamaan ajotiellä istuskelleen pikkukäpylintunaaraan takia. Ajoimme poikkeuksellisesti Kaitavirran kautta, ja se kannatti. Sillan ympärillä pyöri seitsemän koskikaraa ja alajuoksulla uiskenteli peräti neljä vesilintua. Kaksi laulujoutsenta olivat toki aivan odotetut, samoin kuin uivelo - mutta ei kuitenkaan tämä yksilö... Paikalla talvehtinut naaraspukuinen uivelo kun oli korvaantunut saman lajin koiraalla! Niin ikään yllättävä oli jään reunalla torkkunut sinisorsakoiras, jota sitäkään ei oltu aikaisemmin talvella paikalla nähty.

Loppupäivän lintuhavainnot jäivät appivanhempien ruokinnalla pyörineisiin hömö-, tali- ja sinitiaisiin sekä muutamaan urpiaiseen ja punatulkkuun.

27.1.2013 - pihabongausta

Sunnuntain retkiohjelmassa oli BirdLifen perinteinen pihabongaus. Syystä tai toisesta kotipihamme oli kuitenkin tänään poikkeuksellisen hiljainen. Aamun ensimmäinen bongausyritys kaatui siihen, että joka puolella pihaa oli naapureita lumitöissä, joten lykkäsin aloitusta ensin puolella tunnilla - ja myöhemmin lintujen vähyyden vuoksi vieläkin reilummin. Kävin välillä mutkan Uinon Kaukon luona, jossa olikin sitten melkoinen kuhina. Useiden viherpeippojen, peipon ja noin 60 urpiaisen seasta määritimme ainakin yhden tundraurpiaisenkin. Ihmetellessäni lintupaljoutta Kauko kertoi ruokintansa reseptin - automaatissa oli tarjolla mm. murskattuja maapähkinöitä, kuorittuja auringonkukansiemeniä ja jotain mystistä valmista linnunruokaseosta. Ei ihme että linnut viihtyivät...

Iltapäivällä vedin viimein läpi oman pihabongaustuntini. Siihen sisältyivät 2 hömö-, 5 sini- ja 3 talitiaista, 6 harakkaa, 2 varista, 5 varpusta, 6 viherpeippoa ja 12 keltasirkkua, sekä ohi lentänyt käpytikka. Aikaisemmin päivän mittaan pihapiirissä pyörähtäneistä lajeista jäivät bongaustunnin aikana näkemättä ainakin tilhi, urpiainen ja punatulkku. Illan ohjelmassa olivatkin sitten jo 14. luottamuspaikkaneuvottelut koskien seuraavan päivän kaupunginvaltuuston kokousta sekä Jukka Leppilammen kirkkokonsertti.

26.1.2013 - päitä tuulettamassa...

Arkiviikon ja etenkin kaikenmaailman kunnallispoliittisten hiekkalaatikkoleikkien ja yleisönosastokirjoittelujen tympäisemänä oli viikonloppu virkistävä aloittaa kunnon retkellä. Tapasin Hamarin Allanin aamukahdeksan maissa Rovaniemen Napapiirillä, josta lähdimme koko valoisan ajan kestävälle retkelle eri puolille laajaa Lapin pääkaupunkia. Aloituskohteemme löytyi läheltä Sodankylän rajaa eli Unarista, jonne ajellessa näimme jo muutamia pyitä ja teeriä. Kullelammen yläpuolella olevalta sillalta näimme (parinkymmenen asteen pakkasessa) yhden päivän projektilajeistamme eli muutama päivä aikaisemmin paikalta löytyneen telkän, ja näkyipä sulassa muutama koskikarakin.

Paluumatkalla Niesin ja Tiaisen kautta Rovaniemelle saimme koottua taas joitakin talviatlashavaintoja mm. edellä mainituista kanalinnuista ja koskikarasta, ja päätyipä yksi tietä löytynyt teerenraato matkaammekin museonäytteeksi. Rovaniemi Cityyn päästyämme suuntasimme saman tien Pöykkölään ja kohta Allu löysikin meille komean fasaanikoiraan aika tarkalleen sieltä, missä sen Tiiran mukaan pitikin olla.

Pöykkölästä jatkoimme Ounasvaaran tutulle ruokintapaikalle tavoitteenamme paikalla aika ajoin havaittu puukiipijä. Luiron Jarno oli paikalla kameransa kanssa ja Jarnoa jututtaessamme paikalla pyöri taas mukavasti lintuja töyhtötinttiä ja pähkinähakkia myöten.

Kävimme välillä lenkillä lähimetsässä, ja palatessamme takaisin ruokintapaikalle kuulimme saman tien puukiipijämäistä sirahtelua ja kohta Jarno huusikin ruokinnan luota linnun ilmaantuneen sinne - ja siellähän se olikin.

Kolmen arvokkaan talvikisapinnan jälkeen ajelimme Ahokankaantielle yrittämään paikalla harvakseltaan havaittua turkinkyyhkyä, mutta saaliimme jäi vain kahteen taviokuurnaan. Santamäeltä taas staijailimme rautatien varressa oleville valtaisille tukkipinoille pohjantikan toivossa, mutta ainoat ilon aiheet olivat (Allun mukaan mukavasti lämpöä pakkaspäivään tuonut) rupattelemaan jäänyt viehättävä neitokainen ja tienvarren puissa pyörinyt vähintään 17 kuurnan parvi. Peliajan lyhetessä teimme vielä epätoivoisen iskun Ounasrinteelle, jossa oli viikkoa aikaisemmin nähty mm. hippiäisiä, jonka jälkeen olimme valmiit luovuttamaan - joskin hyvillä mielin, sillä retki oli onnistunut vähintäänkin odotusten mukaisesti. Napapiirillä Allu hyppäsi taas omaan autoonsa ja lähti kohti Lumijokea ja itse palailin Kemijärvelle. Päivän viimeiseksi lintuhavainnoksi jäi Vikajärvellä sillan pielessä nököttänyt koskikara.

20.1.2013 - koskikarapurolla

Lauantaina lähdin taas pyöräilemään - nyt kohti Kelloniemeä. Keli oli hieno ja aurinkoinen, mutta linnut olivat hyvin vähissä. Koko reissun saldoksi jäi vain jokunen urpiaisparvi, pari käpytikkaa ja harakkaa, närhi sekä hömötiaisparvi. Naputellessani vähiä havaintoja koneelleni ilmaantui ikkunan taakse lehtikuuseen (tutut?) kolme taviokuurnaa, ja päivän jo hämärtyessä näkyi ruokinnallamme jälleen kuusitiainen ja 10 keltasirkkua.

Sunnuntaina päätin käydä ajelemassa lenkin Sarriojärven ympäristössä, johon muuten tutustuin ensimmäisen kerran aliupseerioppilaana huhtikuussa 1989. Siihen reissuun liittyikin paitsi ko. vuonna Pohjan Prikaatin valtakunnan julkisuuteenkin tuonutta simputusta ja omien käämieni polttamisen takia rangaistukseksi saamani paskahuusien tyhjennys -nakki, myös ylivoimainen voittomme prikaatin Ritarimalja -kilpailussa ja sen tuomat 5 kuntsaria... Tuonaikaisessa havaintovihkossani Sarriojärven taisteluleirin "retkikertomus" päättyykin toteamukseen: "Ja viimein koitti se ihana päivä, jolloin pääsimme pois tästä maanpäällisestä helvetistä, jonne en halua enää koskaan mennä. (Ainakaan huhtikuussa)." No - enpä silloin osannut aavistaa, että joskus vielä inventoisin alueen kotka- ja muuttohaukkareviireitä ja tekisin sinne ihan vapaaehtoisesti muitakin retkiä...

Pikapysähdys Jäteaseman portilla tuotti vain jokusen variksen, korpin ja harakan, ja ennen Ketolaa näkyi tien varressa monikymmenpäinen urpiaisparvi. Sarriojärven tie oli niin luminen, että jonkin aikaa sitä ajeltuani totesin, että tielle ei kannata pysähtyä, vaan ajelin tasaista vauhtia koko pätkän läpi Enijärven tielle asti - jäämättä kiinni hankeen, mutta näkemättä ampuma-alueella myöskään yhtään lintua!

Reissuni päätepiste oli Enijärvi, josta läheltä Majavan Ahtin mökkiä löysin jokivarresta kaipaamani koskikaran. Kyseessä oli ensimmäinen Tiiraan ilmoitettu talvihavainto Kemijärveltä tänä vuonna, eli kara vaikuttaa olevan meillä yllättävänkin harvalukuinen talvehtija. Lisäksi paikalla näkyi kolme urpiaista ja kuulin kertaalleen hömötiaisen - mutta siinä kaikki...

13.1.2013 - Tien päällä taas...

Sunnuntaiaamuna olin taas tien päällä, eli olin sopinut kymmeneksi tapaamisen Rovaniemen Auttiin. Luusuassa näin talven ensimmäisen pikkukäpylintuparven ja löytyipä matkalta joku pyy ja teerikin. Auttissa hyppäsin Hamarin Allun ja Pyryn kyytiin ja jatkoimme Auttikönkäälle.

Komealla Auttikönkäällä ei näkynyt kuitenkaan linnun lintua - ellei ota huomioon tien varressa ruokaillutta urpiaisparvea - ja jatkoimme kohta kohti pääkohdettamme eli Korouomaa.

Muutaman talviatlashavainnon (teeren ja käpytikan) jälkeen saavuimme Posion Pernun kylällä olevan Myllykosken sillalle. Allu oli kahtena edellisenä talvena nähnyt paikalla talvehtivia sinisorsia, ja olipa niitä paikalla nytkin! Aivan sillan kupeessa uiskenteli Lapin oloissa varsin huikea viiden sorsan parvi ja kauempana sulassa pulikoi koskikara.

Korouomaan laskeutuminen sujui leppoisasti leveää kelkkauraa pitkin kävellen. Tulistelimme tovin kurun pohjalla olevalla laavulla, jonka jälkeen kävimme jääputouksella katsomassa kiipeilijöiden touhuja.

Kurussa näkyi niin kotimaisia kuin ulkolaisiakin retkeilijöitä, mutta lintumaailma oli hiljainen. Ainoastaan muutama urpiainen kuului. Palattuamme autolle lähdimme ajelemaan takaisin kohti Auttia. Koskapa oli vielä suhteellisen valoisaa päätimme lopettaa retkemme Ranuan Kaitavirralle. Hyppäsin autooni Auttissa ja ajelimme perätysten Kaitavirralle, jonka sillalta pääsimme kiikaroimaan paitsi seitsemää koskikaraa myös Näyhän Ollin edellispäivänä löytämää naaraspukuista uiveloa. Täällä tiemme erkanivat, eli Allu ja Pyry lähtivät jatkamaan kohti Lumijokea ja itse suuntasin auton keulan Kemijärven suuntaan. Kotimatka ei kummoisia tarjonnut, muutaman harakan ja urpiaisen vain.

12.1.2013 - Ekopinnailua

Lauantain retkikohteeksi valitsin Sipovaaran ja Kallaanvaaran kaupunginosat, sillä ko. talviatlasruudusta ei oltu ilmoitettu kuin pari tämäntalvista lintuhavaintoa. Hyvän sään johdosta lähdin reissuun fillarilla, ja toivoin saavani atlashavaintojen ohella jonkun ekopinnankin. Viime vuonnahan kokosin suhteellisen tosissani LLY -vuodenpinnoja, joten ajattelin, että tänä vuonna voisi olla ihan hyvä keskittyä enemmän ekologisempaan kävellen, juosten tai polkupyörällä tapahtuvaan retkeilyyn. Samalla kun saattaisi kuntokin kohentua.

Poljin ensin Sipovaaraan, josta löysin vain joitakin harakoita, sini- ja talitiaisia, viherpeippoja, urpiaisia sekä variksen ja hömötiaisen. Kallaanvaaran puolellakin oli aluksi hyvin hiljaista. Käpytikka löytyi sentään jossakin välissä, mutta sitten hoksasin Rauhantien varressa lintulaudan, jossa oli melkoinen kuhina. Tali-, sini- ja hömötiaisten sekä varpusten lisäksi paikalla piipahti närhi ja yllätyksekseni myös lapintiainen, joka päätyikin sitten pyörälenkin parhaaksi havainnoksi. Paluumatkalla Pitkänsillan eteläpuolella tallusti järven yli kolme poroa.

6.1.2013 - Loppiaisajelulla

Joululoman viimeisenä päivänä pääsin kunnolla ylös, ulos ja lenkille vasta puoliltapäivin. Ajelin Sipovaaran kautta Kalkonniemeen ja sieltä takaisin Isokylälle. Keli oli taas lauhtunut, harmaa ja utuinen, ja lintuja ei tuntunut näkyvän ensin ollenkaan. Karsimustien varresta löytyi kuitenkin mm. 30 keltasirkkua ja jokunen viherpeippo ja urpiainen sekä ilokseni myös kaksi pikkuvarpusta. Tunnin retken jälkeen kävin hakemassa muksut kaupungilta kotosalle, ja siinä ohessa löytyivät taas eiliset taviokuurnatkin.

Päivän päätteeksi ajoin vielä mutkan Kelloniementien varressa, jossa näkyivät mm. närhi ja pyy. Iltahämärissä kotipihassa ruokaili peräti yhdeksän keltasirkun parvi. Illalla Kreivin Ismo viestitteli saaneensa Rovaniemellä kiinni rengastamani tilhen. Renkaan numeron perusteella selvisi, että olin rengastanut kyseisen linnun pihallamme maaliskuussa 2010. Tämä oli toinen tilhilöytöni, sillä ensimmäinen tilhi jonka rengastin aikanaan Siikajoen Tauvossa löytyi samana syksynä Ruotsin Vaxjöstä yli 1000 kilometrin päästä rengastuspaikalta.