27.9.2014 - Rovaniemen kiertueella

Lauantaina olin taas aamulla tien päällä, sillä olin luvannut viedä tyttäremme kolmen kaverinsa kanssa Rovaniemelle. Kaupunkiin päästyämme jätin tytöt Revontulikeskukseen ja jatkoin itse Ala-Korkaloon, jossa tapasin kohta Allun ja Ruonakosken Antin, ja jatkoimme Antin autolla koluamaan Rovaniemeä.

Suuntasimme ensimmäisenä Ala-Korkalon jäteasemalle komppaamaan alueen ruderaatteja. Lunta ei ollut täällä enää lainkaan, ja peippojen ja rastaiden ohella löysimme mm. 10 niittykirvistä, viisi pajusirkkua ja rautiaisen. Tässä vaiheessa retken mukavimmasta havainnosta vastasi vielä ilmaan pompannut taivaanvuohi.

Seuraavaksi ajelimme Aronperälle, josta löytyikin sitten jo vaikka mitä… Jo autolle näimme muutaman heinikon seasta kurkistelevan kapustarinnan, ja lähdettyämme liikkeelle löysimme pari kivitaskua, lapinsirkun, taivaanvuohen ja jaloistani pompanneen jänkäkurpankin. Etsiessämme jänkäkurpan laskeutumispaikkaa hätisti paikalle ilmaantunut polkupyöräilijä viisi kapustarintaa taivaalle. Ja kohta kahlaajatarjonta vain lisääntyi, kun päästyämme täyttömaa-alueen kärkeen Antti huomasin vieressämme lentävän pienemmän kahlaajan. Suosirri pyörähti ohitsemme, laskeutui hetkeksi kentälle ja nousi taas taivaalle. Palatessamme kohti alueen tyveä löysimme toisen taivaanvuohen, kuudennen kapustarinnan, jaloistani lähti taas jänkäkurppa ja siirryttyämme Ounasjoen rantaan syöksyi lähisaaren rastaiden sekaan nuori muuttohaukkakin.

Aronperältä jatkoimme Ylikylän venesatamaan, jonka edustalla tepasteli nuori tylli. Tämän jälkeen Antti päätti esitellä meille vielä vähän pohjoisemmaksi jääviä Ylikylän rantaniittyjä. Alue olikin oikein hyvän oloinen, ja näimmekin siellä mm. joen keskellä olevalla särkällä istuskelleen suosirrin ja vastarannan yllä lentäneen nuoren muuttohaukan (jotka tosin saattoivat olla samoja kuin Aronperällä) sekä lapinsirkun.  

Ylikylästä jatkoimme kaupungin halki Niskanperän lintutornille, jonka edustalta ynnäsimme 30 haapanaa, 28 tukkasotkaa, yhdeksän tukkakoskeloa, kahdeksan tavia, viisi sinisorsaa, neljä laulujoutsenta ja uiveloa sekä kaksi kuikkaa. Kaukana erään rantapuun oksilla istuskeli nuori kanahaukka. Lähipelloilta komppasimme ilmaan kolme taivaanvuohta sekä 25 niittykirvistä ja lensipä siellä vielä sepelkyyhkykin.

Kaupunkiin palatessamme meidät yllätti Kuolajokisuussa tien varressa puhelinlangalla päivystänyt hiiripöllö. Sitten nappasin oman autoni Nesteen pihasta ja jatkoimme vielä komeana kahden Astran karavaanina Harjulammelle, jonka tornilta kirjasimme yhteisen retkemme lopetukseksi vielä kaksi silkkiuikkua, 60 sinisorsaa sekä kaupungin yllä lentävät puolenkymmentä naakkaa. 

Piipahdin itse vielä pikaisesti Arktikumin edustalla, jonne näkyi vain 250 harmaalokkia. Tässä vaiheessa alkoi taivaalta tulla jo vettäkin, joten en harmitellut lainkaan, että juuri tässä vaiheessa puhelin soi, ja tytöt ilmoittivat tarvitsevansa autonkuljettajaansa - ja yhden markettikäynnin jälkeen pääsimme jo kotimatkallekin.