tiistai 8. huhtikuuta 2014

6.4.2014 - isolokki ja muita ensimmäisiä muuttajia

Paluu Lappiin oli kuin paluu keskelle talvea, mutta onneksi viikon aikana kaupungilla näkyi jo pariin otteeseen harmaalokkeja ja lauantaina pari yli lentävää joutsentakin, joten jotain lupauksia keväästä oli kuitenkin ilmassa.

Kaikenlaisista kiireistä huolimatta sovin sunnuntaiksi Hamarin Allun kanssa tapaamisen Rovaniemelle aamuretkeä varten. Illalla sain kuitenkin ”kuningasidean” kun huomasin Tiirasta Piisilän Petrin kuulleen huuhkajan Posiolla lähellä Kemijärven rajaa.

Niinpä lähdin jo aamuviiden aikoihin ajelemaan kohti Seitakorvaa, josta itään vievien metsäautoteiden varrella huuhkaja oli huudellut. Päästyäni padon yli jatkoin samaa vauhtia metsäautotielle, kunnes yhtäkkiä tajusin, ettei tietä oltukaan aurattu. Tie tuntui tosi pahalta renkaiden alla, ja jouduin ajamaan useamman kilometrin, ennen kuin löysin paikan, jossa uskalsin pysähtyä edes sen verran, että sain auton käännettyä ympäri ja pääsin palaamaan padolle juuttumatta kiinni lumihankeen.

Harmistus oli melkoinen kun tajusin, että kello oli jotain 05:30 ja oli pakkasaamu ja olin jossakin Seitakorvalla  - kun minulla oli sovittu tapaaminen Rovaniemelle klo 08. Niinpä ei auttanut, kuin koettaa kehitellä jonkinlaista aamuretkeä, ja loogisin paikka oli tietenkin läheinen Juujärvi ja sen sulat. Ajelin saman tien järven pohjoispäähän, jossa ei yllätyksekseni ollutkaan sulaa, vaikka kuulin järveltä lokkien kaklatusta. Kohta löysinkin vastarannalta siellä heräilevän lokkiparven, josta yksi nukkuva lokki kiinnitti heti huomion…

Painelin puolijuoksua takaisin autolle, ajelin Juujärven kylälle ja etsin mahdollisimman lähelle rantaa vievän tien jonne jätin auton. Kävelin sitten kelkkauraa pitkin rantaa ja huomasin osuneeni aivan lokkiparven kohdalle. Jännitys tiivistyi, sillä lokki näytti edelleen lupaavalta, ja kohta jo varmalta… Lokkiparven keskellä nukkui esiaikuinen isolokki – joka oli itselleni ensimmäinen havainto lajista Lapissa!


Räppäsin linnusta kännykällä muutamia kuvia, varsinkin kun lokit alkoivat pikku hiljaa aktivoitua. Kohta harmaalokkeja alkoi nousta myös taivaalle, ja kun 3kv:ksi määrittämäni isolokki otti siivet alleen, päätin itsekin poistua paikalta.

Seuraavat lintuhavainnot tein Rovaniemen puolella, sillä Pekkalassa näkyi kaksi sepelkyyhkyä ja Vanttauskosken padolla kaksi korppia ja yllätyksekseni myös viisi pulua. Oikaraisessa uiskenteli pikkusulassa 11 joutsenta.

Tapasin Hamarin Allanin ja Lennin keskustassa sovittuun aikaan, hyppäsin Allun kyytiin ja suuntasimme Aronperälle. Päästyämme perille huomasimme meitä vastaan ajaneen auton nostattaneen ilmaan noin 40 pulmusen parven. Noustuamme autosta linnut olivat kuitenkin kadonneet, ja koko täyttömaa-alue oli aivan tyhjä linnuista.

Seuraavaksi pyörähdimme pikaisesti Simulan ruokinnalla etsiskelemässä siellä harvakseltaan havaittua turkinpulua, käväisimme puulansseilla ja torilla ja suuntasimme sitten kohti Alakorkaloa. Teollisuuskylän kohdalla näkyi tien vieressä kaksi töyhtöhyyppää, joiden jälkeen olikin mukava kääntyä aamukahveille lähihuoltamolle.

Seuraava retkikohteemme oli Alakorkalon jäteasema, josta ei aluksi tuntunut löytyvän mitään keltasirkkuja kummempaa, kunnes yhdeltä aumalta pomppasi siivilleen kevään ensimmäinen kiuru. Lisäksi paikalta löytyi yksinäinen metsäkauris.

Jatkoimme edelleen kohti länttä, mutta maisema pysyi epämiellyttävän lumisena ja talvisena. Hirvaan sulalla uiskenteli sentään joutsenpari ja kaksi telkkäparia.


Jaatilasta löysimme vielä pari sepelkyyhkyä ja puolenkymmentä harmaalokkia, ennen kuin lähdimme palailemaan kohti keskustaa. Nakkasimme Lennin puoliltapäivin Oulun junalle ja kävimme vielä mutkan Jätkänkynttilän luona, jossa sielläkään ei ollut kuin pilkahdus sulaa vettä. Kävin vielä Allun kanssa päiväkahvilla, jonka jälkeen lähdin palailemaan kohti Kemijärveä, jonne olin luvannut toimittaa kulkupelini kello 14 mennessä muun perheen käyttöön.