Viimeisenä Lontoo -aamunamme lähdin jo aamuneljän aikaan käveleskelemään kaupungille. Ajattelin käydä vilkaisemassa majapaikkamme eteläpuolella sijaitsevia puistoja, mutta kuten jo vähän etukäteen pelkäsinkin, Ranelagh Gardensin ja Battersea Parkin portit olivat visusti lukossa. Ilokseni löysin kuitenkin Thamesin rannasta paitsi merimetsoja, myös heräilevän kaupungin liikenteen melun seassa laulavan etelänsatakielen.
Kiersin kuitenkin muureja ja aitoja seuraillen koko suuren Battersea Parkin kuunnellen samalla puiston sisältä kuuluvia lintuja, joista peukaloinen oli selvästi runsain. Pitkän rundin jälkeen löysin avoimen portin, josta puikahdin sisälle puistoon. Ainakin yksi koiranulkoiluttaja oli siellä jo ennen minua, ja kohta näkyi joku kiireisen näköinen pukumieskin, joten ajattelin, että tuskin tämä ihan laitonta on - vaikka puiston piti aueta virallisesti vasta noin tunnin päästä.
Aamun lajilistalle rupesi ropisemaan lintuja kun pääsin viimein puistolampien luo.
Lammilta löytyi kyhmyjoutsenia, kanadanhanhia, sini- ja harmaasorsia, tukka- ja punasotkia, silkkiuikkuja sekä noki- ja liejukanoja. Harmaahaikaroita seisoskeli puistoteilläkin. Muuta aamun lajistoa edustivat harmaalokki, kauluskaija, sepel- ja kesykyyhky, rautiainen, punarinta, mustarastas, mustapääkerttu, kuusi-, sini- ja talitiainen, närhi, harakka, nokivaris ja peippo. Jokivarresta löytyi vielä pari merihanhea ja yllätyksekseni muutama virtavästäräkkikin.
Aamupäivällä pakkasimme loputkin matkatavaramme ja kävimme sitten mutkan läheisessä ökytavaratalossa Harrodsissa. Siellä olikin myynnissä lähes kaikkea mahdollista (vähemmän houkuttelevasta) kaviaarista komeisiin reilun parinkymmenen tuhannen punnan tauluihin asti.
Iltapäivällä ajelimme sitten metrolla Heathrown lentoasemalle, jossa ainoa useita tunteja aikataulustaan myöhässä oleva lento oli meidän paluulentomme. Onneksi asemalla oli kuitenkin useita TV -monitoreja, joista saatoimme seurata juuri alkaneiden jalkapallon MM-kisojen päivän otteluita.
Viimeisen virallisen reissukuvan (eli oheisen Point of entry -tyylisen maiseman) nappasin sitten koneemme ikkunasta jossakin Pohjanmeren yläpuolella.
Helsingissä olimme lopulta noin kello 02 yöllä, yövyimme lähihotellissa ja jatkoimme puoliltapäivin Rovaniemelle. Kotiinpaluuseen aiheutti vielä mutkan Ruonakosken Antin samana aamuna Jängislahden pohjukasta löytämä luhtakerttunen. Niinpä ajoimme lentoasemalta ensin Ounasjokisuistoon ja vasta sitten kotiin. Mutta olihan tämä reissu toki mukava lopettaa laulavaan luhtakerttuseen, joka oli samalla 250. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen toimialueella havaitsemani lintulaji.