torstai 30. kesäkuuta 2016

27.-30.6.2016 - kesäkuun loppu

Rippijuhlien jälkeisenä päivänä veimme Kemijärvelle muutamaksi päiväksi jääneet vanhempani tutustumaan Pyhätunturiin. Leppoisa patikointi komeissa maisemissa oli tietenkin jo itsessään mukavaa, mutta tunnelmaa piristi entisestään Pyhänkasteenlammen lähistöltä pienen lammikon reunalta löytämäni virtavästäräkkikoiras, joka siirtyi kohta laulamaan lyhyitä säkeitä jonnekin vesiputouksen lähistölle.


Karhunjuomalammen laavujen luona lenteli puolestaan pari kuukkelia, mutta sen kummempia lintuhavaintoja ei tunturin kierros tuottanut.


Mieleen jäivät myös paikoitellen varsin runsaina esiintyneet sääsket ja siellä täällä kukkineet komeat kämmekät.


Tiistaina käväisimme vielä samalla porukalla kaupungilla syömässä, ja kotiimme lompsiessamme havahduin yllätyksekseni uimarannan ja Kiertotien välistä kuuluneeseen sirittäjän lauluun. Vaikka kesäkuu veteli jo viimeisiään, näytti uusia laulajia ilmaantuvan edelleen tänne pohjoiseen.

Keskiviikkona pyöräilin pitkästä aikaa lenkin Jätevesijärvellä. Jo Kuumalammella näkyi kaksi haapanapoikuetta ja Pitkänsillan pohjoispuolella joutsenpoikue. Jätevesijärveltä ja sen lähiympäristöstä löysin ainakin kahdeksan telkkä- ja viisi haapanapoikuetta sekä yksittäiset sinisorsa- ja jouhisorsapoikueet - ja olihan myös Lapin ensimmäinen punasotkapoikuekin paikalla, ja kaikki viisi poikasta edelleen tallella.


Myös nauru- ja harmaalokeilla näkyi poikasia - ja mahtoi niitä olla jo pikkulokeillakin. Poikueiden ohella laskin mm. 85 tukkasotkaa, 66 haapanaa, 60 tavia, 35 telkkää, viisi lapasorsaa, neljä uiveloa ja yhden mustalinnun. Kahlaajia edustivat vain muutamat varoitelleet tyllit, pikkutyllit ja rantasipit sekä kaksi liroa ja valkoviklo. Jo tehdessäni lähtöä huomasin lokkien hätäilevän jotakin, ja syy selvisi nopeasti. Altaan yllä viiletti vanha muuttohaukkakoiras.

Kotiin polkiessani lenteli Keitele Groupin puupinojen yllä tuulihaukka ja laskin Pitkältäsillalta 35 haapanaa ja neljä kuikkaa, ja yöllä kävin vielä mutkan uimarannalla katsomassa olisiko sinne tullut kahlaajia. Se kiepaus tuotti kaksi pikkutylliä ja tavipoikueen.

Torstain ohjelmassa oli heti aamusta Lapin keskussairaalassa käynti. Autoa pakatessani kuulin kotipihaan hernekertun, joka sekin oli kesän ensimmäinen näissä maisemissa. Rovaniemellä ollessamme piipahdin Aronperällä, josta löytyi aluksi vain paikan peruslajistoa kuten pikkutylli, muutama liro ja useita ruokokerttusia, mutta aivan lenkin lopuksi huomioni kiinnittyi kaukaa kuuluvaan sirkun säkeeseen. Ounasjokisuistossa lauloi pikkusirkku! Päätin kuitenkin myös nähdä linnun, ja sainkin lahmuta melkoisen tovin alueen pusikoissa ennen kuin sain koko ajan aktiivisesti laulaneen sirkkukoiraan kiikariini. Rantametsiä kolutessani säikäytin lentoon lehtokurpan, joka jäikin sitten kesäkuun viimeiseksi havaintomerkinnäkseni.