torstai 19. toukokuuta 2016

7.5.2016 - ruusuinen taistopäivä

Tornien taiston aamuna herätyskello herätti vähän kolmen jälkeen, ja lompsimme tornille jo auringonnousun aikoihin. Vähän ennen viittä oli joukkueemme (eli minä, Janne, Hanna, Lötjösen Matti ja Kuusisalon Ilpo) kasassa ja valmiina kahdeksan tunnin intensiiviseen havainnointiin.



Aamu oli hiukan sumuinen, mutta lämpimästä kelistä huolimatta näkyvyys pysyi lähes koko päivän todella hyvänä, mikä helpotti lintujen löytämistä. Niinpä lajilistamme alkoi täyttyä hyvää kyytiä, ja parin tunnin jälkeen kasassa oli jo 70 lajia, vaikka havaitsemamme linnut olivatkin pääosin Siikalahden peruslajistoa.


Hanhia pörräsi taas siellä täällä ja arvioimme pelkästään järvellä kelluvan enimmillään tuhatkunta valkoposkihanhea. Paikallisista vesilinnuista mukavimpia olivat harmaasorsakoiras ja uivelonaaras, ja muutolta löytyi mm. viitisensataa mustalintua ja jokunen allikin. Petolinnuista mainittavimmat olivat pari sinisuohaukkanaarasta, kaukana lennellyt mahdollinen sirosuohaukka, piekana, kaksi nuolihaukkaa ja pitkän odottelun jälkeen taivaalta löytynyt haarahaukka. Päivän toinen vuodari oli kevään ensimmäinen tervapääsky. Tikkojakin näkyi kolme lajia, sillä käpytikkojen ja parin palokärjen ohella näimme Siikalahdelle tyypillisen, mutta itseäni aina ilahduttavan valkoselkätikkakoiraan. Myös kahlaajia - pääasiassa liroja ja suokukkoja - muutti jonkin verran, ja muita hyviä taistolajeja olivat mm. kaakkuri, punajalkaviklo ja uuttukyyhky.

Taiston tauottua ynnäsimme yllätykseksemme nähneemme peräti 95 lajia, eli enemmän kuin olimme näin kesäiseltä keliltä uskaltaneet edes odottaa. Toisaalta vaikka osa muuttajista oli jo jatkanut pohjoiseen korvasivat niiden puuttumista mm. tornista havaitsemamme törmäpääsky, satakieli, ruokokerttunen, hernekerttu ja pari pensaskerttua. Kävellessämme tornilta autoille lauloi opastuskeskuksella mustapääkerttukin.

Päivän jatkosuunnitelmat menivät uusiksi lähes samalla kellonlyömällä kun taisto loppui, sillä Janakkalasta tuli ilmoitus sieltä löytyneestä ruusulokista. Koskapa Jannelta puuttui laji jopa WP -pinnoista olivat vaihtoehdot vähissä ja kohta olimmekin tien päällä. Pitkältä tuntuneen ajomatkan jälkeen jouduimme vielä kävelemään muutaman kilometrin, ennen kuin saavutimme turvetuotantoalueen keskellä olevan lammikon reunalla seisseen bongariporukan.


Iloksemme lintu oli edelleen paikalla, mutta vaikutti valitettavan huonokuntoiselta - eli se torkkui pää nuokahdellen altaan reunalla. Jonkin aikaa sitä seurailtuamme ja tuttuja jututettuamme se nousi kuitenkin siivilleen ja lensi näyttävän lenkin altaan yllä kadoten lopuksi rantavallin taakse. Pitkän odottelun jälkeen ruusulokki nousi taas vallille näkyviin ja levättyään tovin se siirtyi edessämme olevalle turvekentälle, jolloin onnistuin saamaan siitä itsekin jokusen lentokuvan.


Röyhynsuon muita lintuja edustivat mm. pari ruskosuohaukkaa ja lapasorsaa sekä ylitsemme lentänyt tylli. Paluumatkalla piipahdimme aivan lokkipaikan lähellä Ryttylässä koputtelemassa setämme ovella, mutta ketään ei ollut kotona, ja kävimme myös viimein syömässä jossakin Lahden seutuvilla.

Koskapa ohitimme Lappeenrannan vasta illan pimettyä kävimme kokeilemassa olisiko Kaislasella havaittu ruokosirkkalintu äänessä. Olihan se, sillä lintu kuului jo autoon asti, ja samalta järveltä kuulimme kaulushaikaran ja luhtakanankin. Parikkalaan saavuimme joskus yhden maissa yöllä, ja piipahdettuamme ensin Patotiellä pääsimme viimein yöpuulle.