Ensimmäinen kohteemme oli Aronperä, jossa näimme heti Ruonakosken Antin ja Konttaniemen Elisan. Jo heitä kohti kävellessämme lähti jaloistani lentoon pulmunen ja kohta kuulin niittykirvisenkin. Heinikko oli todella märkää, joten palasimme porukalla Allun autolle hakemaan saappaitani, ja jatkoimme sitten avorivissä komppaamaan kenttää. Vain hetken käveltyämme Antti kuitenkin huusi, että katsokaa tuota lokkiparven kolmatta lintua. Arvasin heti, että kyse on kihusta, ja poimin saman tien Ounasjoen yllä lentävän linnun putkeeni. Ja hyvä niin, sillä linnut olivat jo kohdallamme, ja melkein heti kun sain linnun putken kuvaan se löi siivellään niin, että alapinnan tuplapuolikuut näkyivät upeasti(!) - ja loppuajan saimmekin sitten seurata pohjoista kohti harmaalokkien paimentamana lentävän nuoren leveäpyrstökihun selkäpuolta. Spontaani LLY -pinna veti suunpielet korviin, ja vielä havaintoa tuuletellessamme havahduimme kentän yllä lennelleen tyllin ääneen. Päivä oli alkanut erinomaisesti!
Muita Aronperän haviksia edustivat muuttava piekana sekä lähivesillä uiskennelleet 150 joutsenta. Seuraavaksi jatkoin Allun kanssa Arktikumin edustalle, jossa Ounasjoen hiekkasärkällä lepäili toistasataa harmaalokkia seurassaan päivän seuraava ylläri, (jokseenkin huonovointiselta vaikuttanut) nuori selkälokki. Hyvä lokakuun laji jälleen, josta Allu soittii välittömästi hälyn Antille ja Elisallekin.
Seuraavaksi ajelimme Kirkkolammen kautta Harjulammelle, jonka tornista laskin 73 sinisorsaa - mutta mitään sen kummempaa ei tällä kertaa näkynyt.
Niskanperän tornin edustalta ei löytynyt kuin pari joutsenperhettä, eikä pikakomppaus lähipellollakaan saanut taivaalle kuin pari niittykirvistä.
Sitten ajelimmekin Muurolaan, jossa ensimmäinen etappimme tarjosi kuikan ja 11 mustalintua, ja toinen Antin edellispäivänä löytämän nuoren kaakkurin. Viimeinen retkikohteemme oli Salmijärvi, josta kirjasimme vielä 24 tukkasotkaa, 22 uiveloa, seitsemän haapanaa, kaksi mustalintua ja tavin ennen kuin minun piti jatkaa keskustaan KD:n piirihallituksen kokoukseen ja sitä seuranneeseen piirin syyskokoukseen, joissa menikin sitten iltaan asti.
Maanantaiaamuna - eli ensimmäisenä virallisena syyslomapäivänä - nukuin viimein univelkoja pois, ja lähdin liikkeelle vasta klo 13, jolloin osallistuin kaupungintalolla Stora Enson Jätevesijärven jatkokäsittelyä käsitelleeseen videoneuvotteluun. Kotiruokinnalla oli jo aamusella kohtuullinen vilinä, ja viherpeippojen ja pikkuvarpusten lisäksi keittiön ikkunan takana pyöri ainakin neljä järripeippoa, ja lähipuissa hyöri räkättejä ja tilhiä.
Illalla oli sitten luvassa kaupunginvaltuuston kokous, jota ennen pyörähdin pikaisesti Alakallaanvaarassa ja Pitkälläsillalla. Järvi oli aivan tyyni, joten kaukana ulapallakin kelluneet linnut olivat pääosin määritettävissä.
Alakallaanvaaran edusta oli varsin hiljainen, mutta Pitkänsillan ympäristössä oli mukavasti lintuja. Joutsenia oli näkyvissä yhteensä 495 kappaletta, mustalintuja näkyi 46 ja kaukaa sillan eteläpuolelta määrittyivät myös kolme pilkkasiipeä ja lapasotkakoiras.
