29.-31.12.2013 - vuoden viimeisiä

Kemijärvelle palattuamme kelit jatkuivat lauhoina ja kaikin puolin ankeina. Virittelin silti verkkoja aika ajoin pihalle rengastusten toivossa ja sainkin kiinni jokusen sini- ja talitiaisen ja yhden käpytikankin. Maanantaina päivän jo hämärtyessä sain vielä yhden kaivatun vuodenpinnankin, kun verkkoon pölähti veikeän näköinen varpuspöllö.

Se jäikin sitten vuoden viimeiseksi havismerkinnäksi, ja oli vuodari n:o 215, mikä näin lappilaisittain oli ihan kelpo tulos. Myös rengastuksellisesti vuosi 2013 oli ihan hyvä, sillä kihlasin suomalaisen rengastuksen juhlavuonna yli 900 lintua. Vuoden varrelle osui monta hienoa retkeä ja linturallia ja muutama mukava harvinaisuuskin sattui taas kohdalle. Spondetilikin kasvoi peräti kolmella lajilla eli etelänkiislalla, tundraviklalla ja pikkukiljukotkalla. Ja sattuihan reittien varsille pari nokivaristakin, sekä mm. onnistuneesti bongattu riuttatiira ja arvokas uusi LLY -laji amerikantukkasotka. Näillä mennään - kohti uutta vuotta ja uusia seikkailuita...

23.-27.12.2013 - joulu Simojärvellä

Aatonaattona ajelimme Ranuan Simojärvelle joulunviettoon. Aattoaamuna appivanhempien pihassa pyörähti puukiipijä ja kävin myös pikaisesti Kaitavirran sulalla, joka ei pettänyt tälläkään kertaa. Nyt koskessa pulikoi seitsemän koskikaraa ja avovedessä uiskentelivat joutsen ja sinisorsakoiras. Toivakan pelloilla näkyi pieni teeriparvi.

Joulupäivästä alkaen keli oli yllättäen plussan puolelle ja olosuhteet melkoisen kurjat. Välillä sateli silkkaa vettä ja tiet olivat petollisen liukkaita. Kävin kuitenkin joulupäivänä kävelemässä lenkin hautausmaan rannassa. Kultisalmikin oli pitkälti sula, mutta koko noin seitsemän kilometrin taipaleella näin vain kolme teertä – en yhtään muuta lintua.

Tapaninpäivänä kävimme päiväseltään Syötteellä veljeni Rikun perheen luona. Heti alkumatkasta seisoi tihkusateessa keskellä ajotietä kummallinen kanalintukerääntymä; kolme riekkoa ja seitsemän teertä. Olivat ilmeisesti tulleet hakemaan jauhinkiviä sulaneelta tieltä. Kohta Aittoniemen risteyksen jälkeen värjötteli tienvarsipuussa nuori kanahaukka.

Seuraavana aamuna sinnittelin sitten läpi Aittoniemestä Sääskilahteen kulkevan talvilintulaskentareittini, joka sekin oli todella hiljainen. Menin nurin varmaan puolenkymmentä kertaa noin 10 kilometrin matkalla ja lintuja edustivat vain 23 hömö-, kahdeksan sini- ja 28 talitiaista, neljä närheä, harakka ja 10 punatulkkua. 

11.11.-21.12.2013 - lukuvuoden loppu

Suurin osa marras- ja joulukuusta meni taas ns. normaalien syyskiireiden, eli erilaisten kokoustelujen, kokeiden pidon ja korjauksen ja joulutodistusarviointien merkeissä. 15. - 17.11. olin jo kolmatta kertaa valvojana Turussa Kemijärven seurakunnan Maata näkyvissä –festivaalireissulla. Aurajoessa näkemämme haahkat eivät täyttäneet ihan kaikkia laatukriteerejä…

Sunnuntaina 24.11. rengastelin muutaman tunnin ajan pihalintuja, jolloin pyydyksiin sattui viisi sinitiaista (4r, 1k), seitsemän talitiaista (4r, 3k), varpunen (k), viherpeippo, kaksi punatulkkua ja kolme keltasirkkua (r = rengastus, k = oma kontrolli, eli jo vanhastaan rengastettu lintu).

Koulun pihalla välituntivalvonnoissa tuli sielläkin tehtyä muutama ihan mielenkiintoinen havis; 27.11. pihan yli pölähti peräti 27 kesykyyhkyn parvi ja yksinäinen pikkuvarpunen x varpunen -risteymälintu näytti pitävän koulumme välikattoa asuinpaikkanaan.

Kuun lopulla kotipihaamme ilmaantui mustapääkerttukoiras. Lintu näytti marraskuun viimeisinä päivinä jo tosi kurjalta, eikä näköjään kestänyt enää kuun vaihteen kovia pakkasia. Lintu pääsi jopa uutisaiheeksi samalla kun Lapin radio uutisoi muutenkin talvilinnuista.

Joulukuun ensimmäisenä aamuna odottelin ensin pitkän tovin, jos vaikka mustapääkerttu vielä palaisi. Sitten kävin ajelemassa läpi Juujärven ja Luusuan suunnan potentiaaliset sulapaikat, mutta vähän veden takia sulia oli todella niukasti ja ne olivat surkean pieniä. Päivän lajivalikoima jäi aivan peruslajiston varaan: kesykyyhky, käpytikka, hömö-, sini- ja talitiainen, harakka, varis, korppi, varpunen, pikkuvarpunen, viherpeippo, punatulkku ja keltasirkku – joista pääosa oli joko omalta kotipihalta tai Peunojen ruokinnalta Juujärveltä. Juuri kotiin palatessani lähti päivän jo hämärtyessä pihasembrasta petolintu, josta en nähnyt kuin vilauksen. Joitakin päiviä myöhemmin lintu palasi samaan paikkaan varmistuen varpushaukaksi.

Lukuvuoden lopun havismerkinnät jäivät todella vähäisiksi. Joulukuun lajimäärää lisäsivät vain närhi ja urpiainen sekä pihaverkosta saamani tundraurpiainen.

Kokeiden korjauksen ohessa ehdinkin pyydystellä jonkin verran myös pihalintuja ja varsinkin 7., 14, ja 15.12. osoittautuivat yllättävän hyviksi rengastuspäiviksi. 6.-15.12. saldo olikin seuraava: käpytikka 1, hömötiainen 1 (k), sinitiainen 20 (8r, 12k), talitiainen 54 (42r, 12k), pikkuvarpunen 4 (3r, 1k), tundraurpiainen 1, punatulkku 1 ja keltasirkku 2.

Tuoreita rengaslöytötietoja olivat puolestaan kotipihassa marraskuussa 2011 rengastamani sinitiaisen löytyminen elokuussa 2013 Rovaniemen Pöykkölästä ja Ranualla heinäkuussa 2012 rengastamani harmaalokin poikasen oli Lampilan Petri nähnyt Oulun "Ruskotunturilla" jo saman vuoden elokuun lopulla. Kuluneena kesänä eli 7.-8.7. Ranualla rengastamiani harmaalokkeja taas on tavattu jo 12.9. Ruotsin Örnsköldsvikissä ja 17.10. Rovaniemellä. Hailuotorallin yhteydessä Kuivasäikällä lukemani laulujoutsen oli puolestaan rengastettu Taivalkoskella jo 17 vuotta aikaisemmin.