keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

15.-22.7.2015 - haukkasoilla

Heti Venäjällä käynnin jälkeen aloitin vastuullani olevien muuttohaukkareviirien inventoinnin. Keskiviikkona takseeraamani suo oli haukkojen osalta tyhjä, mutta jo autopaikalta ampaisi lentoon ukkometso ja suolla näkyi kurkipari. Kävin samalla reissulla toteamassa yhden lähialueen sääksenpesän asutuksi. Emo varoitteli pienessä saaressa olevalla pesällään, ja rannassa varoitteli puolestaan pohjansirkku.

Myös torstaina koluamani haukkasuo oli nyt tyhjillään. Kaukana suon reunassa nökötti sentään hetken aikaa hiiripöllö ja lähimetsästä nousi siivilleen nuolihaukka. Edellisen suon tapaan täältäkin löytyi joutsenia ja pesiviä harmaalokkeja, sekä tukkasotkapoikue.


Tehdessäni lähtöä paikalta huomasin kuitenkin kaukana taivaalla minua lähestyvän haukan, joka osoittautui sulkasatoiseksi 2kv muuttohaukaksi. Kohta haukka sai jostakin seuraansa vanhan muuttohaukan, ne näyttivät morjenstavan toisiaan ja lensivät hetken yhdessä ja jatkoivat sitten molemmat äänettömästi kohti etelää. Autolle kävellessäni havaitsin vielä koppelon ja varoittelevan pohjansirkun.

Seuraavalle suolle suuntasin lauantaina ja ilokseni tämä reviiri oli asuttu. Emot varoittelivat äänekkäästi ja kuvasin ne mahdollisten lukurenkaiden varalta. Molemmat linnut olivat kuitenkin renkaattomia.


Toissakesänä löytämältäni pesämättäältä löytyi nyt kolme reipasta koiraspoikasta.


Muuttohaukkaparin lisäksi suolla näkyi kurkipari kahden poikasensa kanssa, ja näin myös vilauksen jänkäsirriäisestä.


Illalla käväisimme Kalkonniemessä uimassa ja matkan varrella Imposenniemen pelloilla näkyivät sinisuohaukkakoiras, suopöllö ja neljä nuorta töyhtöhyyppää. Kävin paikalla uudestaan puolenyön jälkeen, mutta töyhtöhyyppiä ei enää löytynyt ja Isokylän puolella näkemäni kuovinpoikanen oli sekin jo lentokykyinen. Karsimustien pellolla näkyi nyt kuovipoikue, mutta liian kaukana rengastamista ajatellen.

Maanantaina olin taas haukkahommissa, mutta taas kerran vanha hyvä haukkapaikka osoittautui tyhjäksi. Kolusin varmuuden vuoksi myös toisen hyvänoloisen suon, mutta sain tyytyä muutamaan jänkäsirriäiseen, kurkeen ja isolepinkäiseen. Ajomatkoilta löytyi toinenkin isolepinkäinen, muutama riekko ja kuikkapoikue.

Vielä keskiviikkona kävin läpi yhden vanhan haukkasuon ja kävin mielenkiinnosta komppaamassa jo pitkään mielen päällä olleen kohteen, eli Pahkakummuntien varressa olevan Isoaavan. Täältä löysin aluksi suokukon, taivaanvuohen ja ampuhaukkaa varoittelevan liron, ja pian törmäsin myös suopöllöpoikueeseen - ensin varoittelevaan emoon ja kohta metsän reunasta lentoon nousseisiin neljään poikaseen. Retken muuta saldoa olivat metsopoikue, ja päädyttyäni tuijottelemaan vielä yhden kaukoputkella tsekkaamani suon läheltä löytynyttä Isovihan muistomerkkiä, varoitteli kivipaaden luona pohjansirkkukoiras.

torstai 16. heinäkuuta 2015

14.7.2015 - päiväkahvilla naapurissa

Tiistaina Severinkankaan Juha nappasi minut kyytiinsä jo aamukahdeksalta ja lähdimme pikkuretkelle itänaapurin puolelle. Rajamuodollisuudet sujuivat Sallassa ilman jonotuksia tai muita hidasteita, ja aamukahvit joimme Juhan termarista sotahistoriastaan kuulun Vermajoen sillalla.




Pääkohteemme oli kuitenkin Alakurtti, jonne suuntasimmekin seuraavaksi. Siellä ensimmäinen etappimme olivat vanhalla puolella pidetyt markkinat, jossa oli aika niukasti myyjiä, mutta tuotteet vaikuttivat ihan laadukkailta. Myynnissä oli mm. armeijavaatteita ja monenlaisia kalastusvälineitä. Linnuista etenkin puluja tuntui olevan joka paikassa, ja myös varpusia näkyi paljon.



Kiertelimme tovin alueen monissa pikkuruisissa ruokakaupoissa ja muissa mielenkiintoisissa puodeissa, kunnes jatkoimme kaupungin uudelle puolelle. Oma käsitykseni Alakurtista muuttui kertaheitolla, kun näin uuden puolen tyylikkäät kerrostalot. Täällä piipahdimme mm. pankissa ja marketissa.



Ennen kotiinlähtöä käväisimme vielä Tunsajoen sillalla, jossa näkyi myös koskikara.


Paluumatkan aluksi näimme maakotkan, ja (vaikka emme linturetkellä olleetkaan) kirjasin ylös myös muut Venäjän puolella vastaan tulleet lajit, joita olivat ainakin telkkä, tukkakoskelo, hiirihaukka, teeri, harmaalokki, kalalokki, rantasipi, sepelkyyhky, haara-, törmä- ja räystäspääsky, västäräkki, pensastasku, räkätti- ja punakylkirastas, pajulintu, harakka, varis, korppi, peippo, vihervarpunen ja urpiainen.

Päiväkahvit joimme entisen Kairalan kylän kohdalla Santra baarissa ennen paluutamme kotimaan kamaralle noin puoli neljän aikaan iltapäivällä.


maanantai 13. heinäkuuta 2015

6.-13.7.2015 - keskikesän touhuilua

Pyhätunturin retken jälkeen olivat ohjelmassa mm. Kemijärven yöttömien öiden musiikkifestivaalit, joten muu retkeily jäi aika olemattomiin. Erikoisin bongaus noin 600 metrin päässä kotoamme sijaitsevalta festareiden päälavalta oli legendaarinen Boney M. Sunnuntaina ajelimme Ranuan Simojärvelle rippijuhliin ja jäimme samalla muutamaksi päiväksi appivanhempien luo. Maanantaina rengastin pihapiiristä neljä kirjosieppopoikuetta eli yhteensä 24 poikasta. Illalla kävin Topin tornilla tsekkaamassa alueen lintutilanteen. Lintutornille kävellessäni säikäytin lentoon riekkopoikueen ja heti torniin noustuani lampien yllä lensi vanha merikotka.

Tiistaina kävin Iinan ja serkkunsa Tiian kanssa samoilla lammilla rengastamassa harmaalokkeja. Retki onnistui oikein mainiosti ja saimme 11 komeaa lokkinuorukaista renkaisiin.



Keskiviikosta torstaihin olin Iinan kanssa Oulussa pikaisella sairaalareissulla, mutta seuraavat lintuhavainnot kirjasin vasta lauantai-iltana kun rengastin kotipihasta pari nuorta räkättirastasta. Puolenyön jälkeen suuntasin sitten Isokylälle katsastamaan peltojen kahlaajatilannetta, mutta hiljaista oli. En löytänyt ainoatakaan kuovin tai pikkukuovin poikasta, mutta kolme nuorta töyhtöhyyppää sentään.


Kylmän ja hämmästyttävän pimeän yöretken muita havaintoja olivat lehtokurppa, suopöllö ja ruokokerttunen.

Sunnuntaista maanantaihin rengastelin taas jonkin verran pihalintuja, ja napsin samalla nuorista linnuista loisnäytteitä (= muutamia lintukärpäsiä) Oulun yliopiston tutkimuksia varten. Renkaan sai jalkaansa 11 viherpeippoa, kaksi räkättirastasta, kaksi harakkaa, kaksi pikkuvarpusta, yksi varpunen ja yksi talitiainen.



torstai 2. heinäkuuta 2015

2.7.2015 - aamuretki Pyhätunturiin

Koskapa keskiviikkoiltana ei kauheasti väsyttänyt ja kelikin vaikutti oikein hyvältä, päätin lähteä vähän pidemmälle "yöretkelle" - eli otin kohteekseni Pelkosenniemen Pyhätunturin. Koukkasin ensin mutkat Särkikankaalla, Tohmossa ja Levärannalla, mutta en havainnut kuin muutaman lehtokurpan ja -kertun. Lyhyet kuuntelut Tapionniemessä, Kaakkurivaarassa ja Vuostimossa eivät nekään kummempia tarjonneet, ja ensimmäinen parempi laji tuli vastaan vasta vähän ennen Vuostimonsalmea, kun tien päällä lenteli pohjanlepakko hippiäisen laulaessa taustalla.


Pääkohteeseeni eli Isokuruun laskeuduin puoli kolmen maissa peukaloisen laulaessa jo täyttä päätä kurun pohjalla. Alkumatka oli muuten varsin hiljainen, mutta lähestyessäni Pyhänkasteenputousta alkoi rinteestä kuulua sinipyrstön laulua.


Putouksen luona lauloi toinen peukaloinen ja jatkoin kävelyä ylärinteeseen Karhunjuomalammelle asti.


Palattuani putoukselle oli siellä peukaloisen lisäksi äänessä myös virtavästäräkkikoiras, jonka näin muutamaan kertaan lentävän ohitseni.


Myös sinipyrstön laulu kuului edelleen rinteestä, mutta saavuttuani kurun alkupäähän ensimmäisen peukaloisen laulupaikalle löytyi sieltä yllätyksekseni kaksi varoittelevaa virtavästäräkkiä.



Pikainen kipaisu takaisin Pyhänkasteenlammelle vahvisti epäilyni siitä, että tämän pariskunnan koiras oli eri lintu kuin putouksella havaitsemani yksilö - eli vajaan kilometrin matkalla oli kurussa kaksi virtavästäräkkireviiriä! Myös kurun pohjan peukaloinen lauloi edelleen piipahtaen välillä näkösälläkin.


Viimeinen havismerkintä oli kurusta ylös kiivetessäni kuulemani rautiainen. Pienen tihkusateen saattelemana ajelin sitten kotosalle, ja nukkumaan pääsin seitsemältä aamulla.