lauantai 30. huhtikuuta 2016

25.-30.4.2016 - kevät tuli Kemijärvelle

Huhtikuun viimeisellä viikolla kevät eteni jo valtavin harppauksin. Alkuviikko oli vielä melko vaisu, ja koulumatkapyöräilyt tuottivat vain jonkun telkän sekä venesatamassa värjötelleen töyhtöhyypän. Retkiaikakin oli vähissä, kun lähes joka illalle oli ohjelmoitu joitakin luottamustoimia, kuten kaupunginhallitusta, kaupungin brändityöryhmää ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kokousta.

Keskiviikolle olin kuitenkin  kaavaillut pyöräretkeä Isonkylän suuntaan, mutta hillitön vastatuuli sai suunnitelmani muuttumaan jo Pitkääsiltaa ylittäessäni. Pitkänsillan sulat katsottuani palasin nöyrästi kotiin ja jatkoin retkeä autolla. Jo Kallaanvaarassa oli tienvarsipellolla 35 räkättirastasta ja Kotajoen kohdalla suunnisti seitsemän kurkea kohti pohjoista. Kaisansalmessa ei näkynyt kuin kolme naurulokkia, mutta Imposenniemestä löytyi kuovien ja töyhtöhyypän ohella mm. pari kulorastasparvea, joista jälkimmäisessä oli mukana myös kaksi räkättiä, punakylkirastas sekä naaraspukuinen sepelrastas. Palatessani Isokylälle löysin vielä yhden rastasparven, jossa räkättien ja kulorastaan seuraan oli lyöttäytynyt kottarainen.

Torstaina pihallamme pistäytyi laulurastas ja pikapiipahdus Pitkällesillalle palkittiin kolmella tukkasotkalla. Perjantaina tein koulun jälkeen pyöräretken kaupungille, jolloin venesataman edustalla näkyi haapanapari ja Pitkänsillan sulista löytyi 17 telkkää, 10 isokoskeloa, 9 sinisorsaa, neljä kalalokkia sekä jouhisorsa-, tukkasotka- ja tukkakoskelopariskunnat. Taiteilijaniemen tyvellä pyöri neljä pajusirkkukoirasta.

Pyöräretki Isollekylälle toteutui kuun viimeisenä aamuna. Aloitin kuitenkin venesatamasta, jossa lauloi yllätyksekseni kiuru ja ylitseni muutti kolme kulorastasta. Edellispäiväiset haapanat olivat yhä paikalla sataman edustan sulassa.


Pitkänsillan pengertien päässä kuulin päivän ensimmäisen kuovin, ja kävin läpi sulassa kelluvat vesilinnut, joita oli nyt vähemmän kuin edellispäivänä.


Kallaanvaarassa lauloi pajusirkku ja huomasin yllättäen sulaa myös täällä. Pikakäännös rantaan tuotti 10 haapanaa, kahdeksan tavia ja sinisorsaparin.

Isokylälle saavuttuani ensimmäinen parempi havis olivat Ollilantien varressa ruokailleet kaksi naakkaa. Kaakkurilammen lähipellolla lensi ilokseni jo aamun toinen kiuru.

Imposenniemen pellot olivat jo aivan lumettomat, ja lyhyt staijituokio paikalla palkittiin metsähanhiparilla, kolmella sepelkyyhkyllä ja kahdella niittykirvisellä. Kuoveja ja töyhtöhyyppiä oli jo siellä täällä - samoin kuin rastaita ja peippoja, ja muutamassa paikassa lauloivat myös järripeipot ja punarinnat.


Kalkonniemessä oli enemmän ihmisiä kuin lintuja, joten selattuani sulan läpi lähdin pikkuhiljaa palailemaan kotia kohti.


Kylälle päästyäni aloin kiikaroida läpi Kärppäläntien vieruspellon rastasparvea, jonka seasta löytyi kahdeksan lapinsirkkua metsäviklon huutaessa taivaalla. Karsimustien puolen pelloilta löytyi puolestaan lisää kuoveja, töyhtöhyyppiä ja sepelkyyhkyjä, kahdeksan kapustarintaa ja yhdeksän lapinsirkkua. Takapellolla laidunsi komea metsäkauriskoiras ja kaukana Kotavaaran suunnassa kaarteli piekanakin.


Pyöräretken viimeinen havaintomerkintä syntyi Isokylän koulua ohittaessani, kun havahduin taivaalta kuuluvaan kaakkurin kaakatukseen, ja sieltä lintu löytyikin painaltamasta kohti etelää. Kaupungille päästyäni vapunvietto jatkui Kemijärven Luonnon kevätkokouksella, kuntosalilla ja leppoisalla iltakävelyllä keskustaan komeassa kevätsäässä. Illalla kotipihaan kuului punakylkirastaiden kilpalaulantaa ja kuukauden viimeiseksi havainnoksi tuli reviiriään kiertänyt lehtokurppa - nyt on kevät.

perjantai 29. huhtikuuta 2016

18.-24.4.2016 - kaikenlaisia lutraajia

Arkiviikolla yritin taas kulkea koulumatkat mahdollisimman paljon pyöräillen ja yleensä vielä Kuumalammen ja keskustan venesataman kautta. Ensimmäinen palkinto tuli heti maanantaina, kun venesatamasta löytyi laulava vuorihemppo ja aivan ylitseni lensi esiaikuinen merikotka. Iltapäivän retki Myllykummun ja Isokylän suuntaan tuotti oikeastaan vain räkättirastaan, sekä lisää laulujoutsenia, sinisorsia, telkkiä ja isokoskeloita. Tiistaina vuorihemppo oli edelleen paikalla ja koulun naapurissa istui talon katolla varpushaukka.

Torstaina pyörähdin iltasella Aronperällä, jossa oli nähty mustaleppälintu ja tunturikiuruja, mutta kumpaakaan tavoitelajeistani ei enää löytynyt. Retken saldo jäi Karlinin O-P:n ja Nevalan Eskon kanssa näkemääni uuttukyyhkyyn sekä muutamaan töyhtöhyyppään. Perjantaina venesataman edustalla lepäili viisi metsähanhea ja kotipihalle saapui kevään ensimmäinen järripeippo.

Lauantai olikin sitten reissupäivä, sillä olin luvannut pitää iltapäivällä esitelmän Savukosken Tanhuassa. Lähdin liikkeelle jo hyvissä ajoin tarkoituksenani retkeillä matkan varrella sen verran kuin ehtisin. Kostamosta löysinkin heti tuulihaukan ja Myllykummun edustalla lepäili pari kurkea. Arvosjoen sulalla olikin sitten jo melkoinen kuhina, sillä paikalta löytyi 30 taigametsähanhea, 18 laulujoutsenta, sinisorsapari ja kuusi telkkää.


Lintutorniin noustuani laskin paikalta vielä 41 kurkea, kolme räkättiä ja kaksi västäräkkiä ja ohitseni lensi piekana. Pelkosenniemen puolella näin vielä Sokanaavalla kolme kurkea ja Sudenvaaran kohdalla piekanan. Savukosken puolelle päästyäni ehdin nähdä vielä toisenkin piekanan, telkkäparin ja varpushaukan ennen kuin olin perillä Tanhuan Messulassa.

Oma esitelmäni koski Itä-Lapin pihalintuja, niiden tunnistamista ja niistä saatuja rengaslöytöjä, jonka jälkeen Ahtisen Jarmo näytti oman kuvasettinsä maakotkista ja muista uhanalaisista petolinnuista sekä niiden seurannoista. Mukavahenkisessä tapahtumassa oli yhteensä 35 osallistujaa, ja esitelmiemme lisäksi paikalla oli myös muuta ohjelmaa, kuten kahvittelua, arpajaisia, tietovisoja ja linnunpönttöjen rakentamista, joten tapahtuma kesti yhteensä reilut viisi tuntia.

Päätin ajella kotiin Sodankylän kautta ja Kiurujärven kohdalla näkyi sitten odottamani hiiripöllökin. Kelujärvellä patsasteli isolepinkäinen ja pienen sulan kohdalla saukko, jonka kalastelua pääsin seurailemaan aivan lähietäisyydeltä ainakin parinkymmenen minuutin ajan. Kaveri olikin todella taitava kalastaja, sillä se näytti löytävän sulasta jotain kiisken näköisiä kaloja suunnilleen kerran minuutissa.





Kemijärvelle saavuin vasta iltayhdeksän aikoihin, jolloin Särkikankaalla valotolpan nokassa istui vielä ampuhaukkakoiras ja pyörähdettyäni Pitkälläsillalla siellä lensi iltahämärissä pari kurkeakin.

Sunnuntaina tein taas lähiretkiä, eli pyöräilin lenkin kaupungilla ja kävin autolla Isokylällä. Heti aamulla pihassamme pistäytyi kevään ensimmäinen(!) urpiainen ja kohta ulos mentyäni kuulin muutamaan otteeseen punarinnan säkeen. Sulapaikoilta löytyi taas normilutraajia, eli joutsenia, sinisorsia, telkkiä ja isokoskeloita, mutta Isokylän kierroksella löysin Jousilammelta myös kaksi kuovia.


 Imposenniemen pelloilla näkyi vielä kulorastas ja kotiin saavuttuani lensi sairaalan yllä kolme kurkea.

16.-17.4.2016 - Rovaniemeltä Juujärvelle

Lauantaiaamuna olin jo hyvissä ajoin Rovaniemelle, sillä edessä oli kokouspäivä jota ennen olin päättänyt retkeillä alueen lintukohteilla. Syväsenvaaran kohdalla edestäni lensi ensimmäinen keväälle uusi laji eli sepelkyyhky, ja noustessani moottoritieltä ylös Arktikumin suuntaan istui tien varressa muutamia naakkojakin. Ensimmäinen kohteeni oli Aronperä, jonka komppasin pikaisesti ja nousin sitten pakkasyön jäädyttämän maakasan päälle staijailemaan.


Staiji kannattikin, sillä vaikka kenttä edessäni oli ollut vielä äsken tyhjä istui siellä yllätyksekseni nyt uuttukyyhky ja kohta kentän ylitti myös 80 pulmusen parvi. Taivaalla lensi pari mertsähanhea ja kohta löysin myös tuulihaukan, kaksi sinisuohaukkakoirasta ja piekanan. Lanton Mikko ilmaantui hetkeksi seuraani, ja näimme mm. 11 sepelkyyhkyn parven ja ohitsemme vilahti ampuhaukkakin.

Seuraavaksi pyörähdin Ounaskoskella, jossa näkyi mm. 40 naurulokkia, ja jatkoin Niskanperälle. Parhaiden lintupeltojen reunaan päästyäni löysin sieltä nopeasti kaksi isolepinkäistä, töyhtöhyypän, pari uuttukyyhkyä ja neljä kulorastasta. Kohta paikalle saapui myös Bäckmanin Mika, jolle uuttukyyhkyt olivat jopa toivottu LLY -pinna. Ohitsemme vilahti tuulihaukkapariskunta ja tehdessäni jo lähtöä tuli paikalle myös Laineen Paavo ja näimme vielä piekanankin.

Seuraavaksi ajelinkin sitten Sampokeskukseen, jossa puolueemme puheenjohtaja Sari Essayah piti yleisötilaisuutta, ja suurin osa päivästä kului sitten KD:n Lapin piirin koulutustilaisuudessa ja kevätkokouksessa. Kokouksen jälkeen nakkasin puoluesihteerimme Asmo Maanselän lentokentälle, mutta palasin vielä koluamaan Aronperän aluetta. Se kannatti, sillä nyt jokisuistossa lenteli ainakin kolme suopöllöä ja löysin kentältä pulmusparvesta aikaisen lapinsirkunkin.

   
Sunnuntaina kävin aamuretkellä Juujärven suunnassa, jonne ajellessa vastaani lensi joutsenparveen lyöttäytynyt metsähanhi. Kohta Piukunniemen pelloille päästyäni (ja pari kottaraista ja töyhtöhyypän löydettyäni) puhelimeni soi, ja valtuustokaverini Kyösti Sipovaara kutsui minut aamukahville pellon takana olevaan mökkiinsä. Kahvien jälkeen matkaa jatkaessani vastaani lensi kurki ja kylän pelloilla näkyi neljä töyhtöhyyppää ja pari tuulihaukkaa. Kohta paikalle saapunut Peunan Kari hoksasi jäältä kaksi vanhaa merikotkaakin.

Juujärven pohjoispäässä oli harmaalokkien lisäksi yksittäiset kala- ja naurulokit, ja Itärannantielle päästyäni löysin piekanan. Myös Kulmunginniemessä näkyi kaksi kalalokkia ja ohitseni lensi pari kurkea. Muuten loppureissun kohteet tarjosivat lähinnä peruslajeja, kuten laulujoutsenia, sinisorsia, telkkiä ja isokoskeloita.

11.-15.4.2016 - arkiviikko Kemijärvellä

Maanantaina kävin hyppytunnilla pyöräilemässä kaupungilla. Ainoaksi havaintomerkinnäksi jäi kirkon kohdalla vastaan juossut västäräkki. Tiistaina kotipihassa lauloi peippo ja koulumatkalla näkyi taas västäräkki. Iltasella kävin ajelemassa lenkin Isokylän suunnalla. Kaisansalmen rannassa näkyi 40 pulmusta ja sulassa kolme joutsenta, sinisorsapari ja kaksi isokoskeloa. Jousilammen rapakossa oli joutsenparin seurassa jo töyhtöhyyppäkin.


Jäältä Isokylän edustalta sekä Kotajoelta löytyi vielä muutama joutsen, sinisorsa ja telkkä lisää. Pitkänsillan ympärillä lenteli kuusi harmaalokkia, mutta Kuumalammen pumppaamon vierustalla oli jäällä yllätyksekseni jo isompikin lokkiparvi - 16 nauru- ja neljä kalalokkia. Illalla näin vielä aivan keskustassa 30 pulmusen parven.  

Keskiviikkona piharuokinnallamme kävi jo kahdeksan peipon parvi ja lähimmät isokoskelot ja sinisorsat löytyivät jo keskustan sulilta. Torstaina laitoin pitkästä aikaa verkot pihalle, ja sain kiinni pikkuvarpusen sekä kolme talitiaista ja viherpeippoa. Pihakuusen latvassa käväisi rautiainenkin. Arkiviikon lopuksi käväisin perjantaina taas Isokylällä, nyt Veikan kanssa. Kaisansalmen joutsenmäärä oli noussut kymmeneen, joiden lisäksi sulalla oli vain kolme sinisorsaa. Jousilammen töyhtöhyypän seurana oli niin ikään sinisorsapari, ja oikeastaan koko reissun ainoa yllätys olivat Ollilantien varresta löytämämme kolme naakkaa.

10.4.2016 - Ekkeröyalta Lapinmaahan

Sunnuntaina olimme jalkeilla jo Auringon noustessa ja lähdimme hipsimään kämpältämme kohti läheistä lintuvuorta. Keräillessäni Allun kanssa kamppeita kasaan ehti Jouko jo lähirantaan kuvaamaan siellä piipertäviä merisirrejä, joita oli pitkin rantoja yhteensä kolmisensataa.



Kiersimme lähes koko niemen rantoja pitkin. Alkumatka oli hyvin hiljainen, mutta päästyämme viimein jyrkänteen puolelle istui sen reunalla heti muutamia meri- ja karimetsoja.


 Merellä lenteli jonkin verran haahkoja...


...ja lintuvuoren ympärillä kuhisi tuhansittain pikkukajavia.


Kajavajyrkänteillä oli tosiaan melkoinen vilske ja kajatus. Niemen yläosasta löysimme myös vanhan merikotkan ja mereltä 40 tukkakoskeloa ja kahdeksan riskilää.



Satamassa näkyi vielä jokusia meriharakoita ja nätti 2kv pikkukajava, ja kylältä laskimme 10 korppia, 10 varpusta ja kolme viherpeippoa.




Pakattuamme kamat autoon ja siivottuamme kämpän ajoimme Vadsön sillalle, josta löytyi vain muutamia haahkoja ja allihaahkoja.



Sataman edustalla oli vielä 50 allihaahkaa, jonka jälkeen lähdimme etsimään perjantaina löytämäämme vesilintukerääntymää. Parven löydettyämme laskeuduin rinteeseen laskemaan lintuja Joukon ja Allun painaltaessa rantaan niitä kuvaamaan. Ynnäsinkin noin tuhannen haahkan joukosta vähintään sata kyhmyhaahkaa - joskin etäisyyden ja hankalan valon takia varsinkin naaraita saattoi olla enemmänkin.


Nessebyn satamassa näkyivät perjantaiset allihaahkat ja kirkon rannassa oli satakunta pulmusta ja kuusi ristisorsaa. Viimeiset Norjan havainnot näimme Sirman pelloilla, jossa oli kolme laulujoutsenta, 50 varista ja 350 pulmusta. Utsjoen Vetsikkojoen sillan ympärillä näkyi kolme koskikaraa, Patonivan sulassa kalalokki ja ennen kuin siirryimme Inarin puolelle olimme nähneet jo neljä hiiripöllöäkin.

Inarissa kävimme päivällisellä paikallisessa pitseriassa, ja seuraavat paremmat havainnot tulivat vastaan Sodankylän puolella Porttipahdalla, sillä kalasataman edustalla istui jäällä renkaallinen esiaikuinen merikotka, 11 harmaalokkia ja vanha merilokki. Porttipahdan padolla näimme puolestaan neljä laulujoutsenta, telkkäparin ja kaksi harmaalokkia.

Peurasuvannon seutuvilta löysimme lisää telkkiä ja harmaalokkeja sekä joutsenparveen lyöttäytyneen taigametsähanhen. Illan hämärtyessä plokkasimme vielä hiiripöllöt Sodankylän Oratunturista ja Pelkosenniemen Pikku-Palovaarasta, jotka nostivat päivän hiiripöllösaldomme jo kuuteen lintuun.

Pyhätunturilla pudotin Allun ja Joukon kyydistä ja lähdin ajelemaan kohti Kemijärveä heidän jäädessä valmistautumaan Kemiin siirtymistä varten. Päivän viimeisessä valossa näkyi enää muutamia poroja ja metsäjäniksiä sekä Vuostimonsalmen sulan 20 joutsenta.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

9.4.2016 - Vardön lintuja

Lauantaiaamuna heräsin siihen kun mainingit loiskuivat lähirantaan. Aamiaisen jälkeen pakkasimme retkikamppeemme autoon ja lähdimme jatkamaan kohti koillista.


Jo alkumatkasta löysimme 30 allihaahkan ja yhtä monen haahkan parven, ja samassa rannassa tepasteli viitisenkymmentä merisirriäkin.




Matkan jatkuessa kirjasimme tien varresta mm. merikotkan, 250 pulmusta ja laulujoutsenparin. Piipahdus Kibergin satamaan tarjosi puolestaan reissun ensimmäisen luotokirvisen, kolme karimetsoa, ainakin viisi kyhmyhaahkakoirasta, useita halleja ja varmaan tuhatkunta kaukana merellä viuhtonutta ruokkilintua.

Tunturiylängön ylitettyämme löysimme rannasta pari isolokkia ennen kuin sukelsimme Vardö -tunneliin.


Kaupunkiin päästyämme ajoimme suoraan satamaan tarkistamaan, että muistimme oikein Hornöyan lintusaarelle menevän venekyydin lähtöajan. Samalla kiikaroimme tovin sataman lintuja, joita edustivat mm. muutama isolokki ja lukuisat pikkukajavat.




Yllättäen huomasin sataman vastapuolella katon harjalla kaksi isolokkia, jolla toisella oli lukurengas jalassaan. Kiersimme pikaisesti paikalle ja sain juuri ja juuri luettua renkaan ennen kuin rengaslintu nousi siivilleen ja jätti kaverinsa yksiksensä patsastelemaan.


Sauraavaksi kävimme katsomassa rantarakennusten seinustalla pesineitä pikkukajavia. Tässä yhdyskunnassa ainakin kolmella linnulla oli lukurenkaat.



Kajavia seurailtuamme ajoimme lintusaarten puoleiselle rannalle, jonne oli näköjään rakennettu mukava tarkkailukojukin. Evästimme paikalla ja kiikaroimme välillä saarten suuntaan, jossa viuhtoi mm. karimetsoja, ruokkeja, lunneja ja etelänkiisloja, ja pitkällisen staijaamisen perästä löysin viimein ensimmäisen pohjankiislankin.



Palattuamme satamaan löysimme vielä lukurenkaalliset pikkukajavan ja harmaalokin, ja tovin odotettuamme venekuski ilmaantui paikalle ja kyyti kohti Hornöyaa alkoi.

Heti rantaan päästyämme meitä oli vastassa muutama parvi juhlavan näköisiä karimetsoja.


Kalliot olivat paikoitellen aivan täynnä kiisloja, jotka nousivat välillä siivilleen niin, että pelkäsimme saavamme osan niistä niskaammekin.



Lintuja oli valtavasti, ja osa niistä oli aivan kirjaimellisestikin todella lähellä.



Hipsimme hiljakseen polkua edemmäs ja staijailtuamme hetken rannassa ja ihmeteltyämme mm. korkealla rannassa loikoilleita halleja ja löydettyämme muutamia luotokirvisiä nousimme ylös majakalle asti.



Evästimme ylhäällä olevien rakennusten suojassa ja luin samalla useiden harmaa- ja merilokkien lukurenkaat.

Saaren itärannalla kävi melkoinen tuuli, joka mahdollisti myös lentävien lintujen kuvaamisen.




Maisemat ylhäältä olivatkin melkoisen jylhät.



Ja niitä oli lintujenkin varmasti mukava ihailla.


Lähtiessämme laskeutumaan kohti venerantaa alkoi keli mennä heikommaksi, mutta se ei menoa haitannut.



Ympärillämme olevat linnut kun olivat toinen toistaan sympaattisemman näköisiä.



Pikkuhiljaa tuuli ja sade muuttuivat kuitenkin niin koviksi, että vetäydyin Allun kanssa hetkeksi venerannassa olevan tarkkailukojun suojiin, josta oli kuitenkin näppärä etsiä putkella mm. rinteillä seisoskelleita pohjankiisloja. Kojun takana olevasta karimetsoparvesta löytyi taas muutama lukurengaslintukin.



Hetkeä ennen veneen saapumista kävin vielä rinteen juurella ottamassa kuvan pohjankiisloista sekä räntäsateessa värjötelleestä ruokkiparista.




Olimme olleet venekuskin päivän ainoat asiakkaat, joten olimme saaneet kunnian olla koko päivän ainoat ihmiset saaressa, jossa viisi tuntia meni kuin siivillä. Satamaan päästyämme tutustuimme vielä suojelualueen linnustosta kertoviin opastauluihin, kiertelimme hetken kaupungilla, kävimme kaupassa ja sateen piestessä tuulilasia lähdimme palailemaan kohti Ekkeröyaa.


Paluumatkan ainoaksi mielenkiintoiseksi havainnoksi jäi aamuiselle allihaahkapaikallemme kertynyt noin kolmensadan allihaahkan tiivis kerääntymä.