keskiviikko 31. joulukuuta 2014

29.-31.12.2014 - vuoden loppu

Vuoden viimeiset valoisat tunnit menivät lähinnä kotipihan linnustoa kiikaroidessa. Tosin katseltavaa meillä myös riitti. Piharuokinnoillamme näkyi enimmillään 30 pikkuvarpusta, 30 varpusta, 25 keltasirkkua, seitsemän talitiaista, kuusi sinitiaista, viisi punatulkkua, kaksi käpytikkaa, kaksi hömötiaista, kuusitiainen, viherpeippo ja ainakin yksi pikkuvarpusen ja varpusen risteymälintu. Lähipuissa pistäytyi myös jokunen varis ja harakka sekä enimmillään noin 30 tilheä.

Tiistaina käväisin Särkikankaalla etsimässä Hietajärven Teuvon muutamaa päivää aikaisemmin Tiiraan ilmoittamia vuorihemppoja, mutta löysin vain 45 urpiaista. Samalla kävin Tohmossa tutkailemassa Karvakkojoen sulapaikkoja. Tohmon kiepaus palkittiin Asutusalueentien varresta löytyneillä närhellä, puukiipijällä ja pyyllä. Paluumatkalla näkyi pyy myös Kiuaskorventien risteyksessä ja Riekkotien varresta löytyi taviokuurna.

Keskiviikkona ajoin vielä mutkan Kotajoella ja Kalkonniemessä, mutta mitään mainittavaa ei sillä reissulla löytynyt. Vuoden kolmen viimeisen päivän kokonaislajimäärä nousi kuitenkin yhdeksääntoista keskustan yllä lentäneillä kesykyyhkyillä.


Vuoden viimeiset linnut näkyivät kotipihassa - ja päivän viimein pimettyä oli vuosi siltä osin pulkassa. Aktiivisesta retkeilystä huolimatta kulunut vuosi ei tarjonnut yhtään uutta spondea tai edes spontaania raria, ja elislistakin karttui vain Hailuodon mustakurkkurautiaisella. Vuodareita tuli kuitenkin ihan kohtuulliset 215 kappaletta - eli näköjään aivan sama määrä kuin edellisvuonnakin. Lapissa havaitsin 175 lajia, joista uusia LLY -pinnoja oli peräti viisi, eli isolokki, mustapäätasku, pikkujoutsen, luhtakerttunen ja leveäpyrstökihu. Mutta pinnoista viis, vuoteen mahtui joka tapauksessa jälleen monta upeaa reissua ja kokemusta. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuita. Yksi tavoitteeni tulevalle vuodelle onkin havaita yli 200 lajia pohjoiskalottialueella eli pelkästään napapiirin pohjoispuolella! Saapa nähdä kuinka käy... ;-)

tiistai 30. joulukuuta 2014

22.-28.12.2014 - joulu Simojärvellä

Maanantai-iltana lomailu jatkui Simojärvellä, josta olimme vuokranneet sopivasti Marjaniemi -nimisen mökin. Pääpaino oli tietenkin sukuloimisella ja joulun vietolla, mutta piipahdin jo tiistaina vilkaisemassa minkälaista elämää Kaitavirrasta tänä talvena löytyy. Kirpeässä pakkaskelissä uiskentelivat sulassa sovussa laulujoutsen ja sinisorsa, ja sillan ympärillä sukelteli kolme koskikaraa.


Anoppi oli kuullut aamukävelyllään Jyrilässä helmipöllön, joten kävin iltasella yrittämässä pöllöä - ja siellähän se puputti kellon näyttäessä iltaseitsemää.

Jouluaatto ja -pyhät kuluivat visusti sisätiloissa, mihin kannusti myös yli 25 asteen pakkanen. Lauantaina kävin kuitenkin kävelemässä talvilintureittini, vaikka pakkasta oli edelleen 27 astetta. Itse asiassa tyyni pakkaskeli oli laskentaa ajatellen oikein mukava, mutta linnut olivat vähissä. Aloituspaikassani Aittoniemessä oli jäniksillä ollut näköjään oma jouluateriansa, minkä oli mahdollistanut pari rikkinäistä heinäpaalia. Ainoat niemestä irronneet lintulajit olivat teeri ja käpytikka.


Lähes kaikki laskentani linnut löytyivät muutamalta reitin varrella olevalta piharuokinnalta, ja loppujen lopuksi päivän saldoksi tuli seuraavanlainen lista: teeri 4, käpytikka 2, hömötiainen 19, sinitiainen 6, talitiainen 13, urpiainen 14 ja punatulkku 9. Ainoat nisäkäshavainnot olivat kaukana Simojärven jäällä lepäilleet yhdeksän poroa ja appivanhempien ruokinnan alla kurkistellut määrittämättä jäänyt myyrä.


Sunnuntaina samalla ruokinnalla pistäytyi vielä närhi, ja kotimatkalla Kaitavirran joutsen ja karat olivat edelleen paikalla, mutta sinisorsaa ei enää näkynyt. Myös Piittisjärven Ristisalmella kökötti kara.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

21.12.2014 - talvipäivän täsmäretkeilyä

Lauantaina olivat vuorossa vielä Joulukirkko ja todistusten jakaminen, ja sitten alkoi joululoma. Itse aloitin sen huristelemalla Ouluun, jossa yövyin veljeni Rikun luona - ja seuraavan päivän koko valoisa aika olikin sitten varattu retkeilylle.

Sunnuntaiaamuna olin jo 07:30 Hailuodon lautalla, ja oli edelleen aivan pimeää kun saavuin Marjaniemeen. Navakan tuulen pöllyttäessä lunta hipsin pikkuhiljaa sopivaan tuulensuojaiseen paikkaan tarkkailemaan, milloin lähitienoon ainoalla ruokintalaudalla alkaisi näkyä liikettä. Vähän ennen yhdeksää alkoi kuulua keltasirkkujen tiksutusta, ja kohta Siiran Jomppekin ilmaantui paikalle kiikaroimaan. Oli edelleenkin varsin hämärää, kun putkeni kuvaan ilmaantui klo 09:18 tavoittelemamme laji - paikalla jo reilun viikon ajan viihtynyt Suomen kymmenes mustakurkkurautiainen! Lintu vilisteli maassa keltasirkkujen seassa muutamaan otteeseen, ja katosi juuri kun saimme seuraamme aamun kolmannen bongarin.


Varmaan parikymmentä minuuttia kylmässä tuulessa hytistyämme näin linnun taas vilaukselta ja hoksasin sen lennähtävän läheisen ulkohuusin (tms.) alle. Sieltä lintu siirtyi kohta hyväksi toviksi istuskelemaan terhakan näköisenä rakennuksen nurkalla olevan metallipurnukan päälle - jolloin me kaikki kolme näimme sen nyt erittäin hyvin. Edellisen kerran olin yrittänyt bongata mustakurkkurautiaista Helsingistä 19.10.1987, jolloin myöhästyin linnusta vain niukasti. No - nytpä tuo tuli paikattua...

Alunperin olin ajatellut sponderetkeillä jonkin verran Hailuodossa, mutta kova tuuli ja teille kinostunut lumi eivät siihen kannustaneet, ja kun Pöllään ajettuani huomasin sisälahtien olevan jäässä, päätinkin siirtyä saman tien mantereelle.

Pääsin 11:30 lauttaan, ja ennen Oulun keskustaan saapumistani näin vain kaksi laulujoutsenta Riutussa. Seuraavaksi löysin itseni Laanilasta Kemiran altaalta, mutta hetken kiikarointi ei tarjonnut mitään sinisorsia kummempaa. Sitten jatkoin Hietasaaren ruokinnalle, jossa näkyi heti kolme kameramiestä ja aivan heidän edessään kaksi nakkelia.


Nakkeleista toinen näytti normaalilta, mutta toinen oli turhankin pörheä. Paikalla hääri myös joukoittain tiaisia, joukossaan ainakin kolme kuusitiaista.


Ja kohta näin vilaukselta kohdelajinikin - eli paikalla jo lokakuusta asti viihtyneen viitatiaisen, joka nyhjötti paikallaan oksalla ja näytti sekin kaikkea muuta kuin hyvävointiselta.


Nappasin siitä(kin) jonkinmoisen dokumenttikuvan, jonka jälkeen lintu katosi äännellen ja epävarman näköisesti matalalla lentäen lähimetsään. Puolisen tuntia odoteltuani (ja sotkettuani näköjään kameran kuvausasetuksetkin) lintu löytyi uudelleen, ja oli nyt jo vähän aktiivisempi, mutta pörhisteli yhä höyheniään - vaikka pakkasta oli vain muutama aste.


Päivän alkaessa pikkuhiljaa hämärtyä ajelin takaisin  Kemiran altaalle - ja nyt tärppäsi. Etsimäni pikku-uikku putkahti (lajityypilliseen tapaan) kuin tyhjästä keskelle allasta, ja juuri kun sain sen kiikariini, huomioni kiinnittyi sen takana olevan siltarakennelman takapuolella vilahtaneeseen lintuun. Tarkempi tarkastelu osoitti epäilyni oikeiksi. Altaalta reilu viikko takaperin ilmoitettu liejukana oli yhä paikalla uiden kohta ilokseni vesialueen poikki.


Tähän olikin kaamosajan täsmäretki hyvä päättää ja suunnata auton keula taas kotia kohti - olinhan saanut päivän aikana mm. eliksen (mustakurkkurautiainen), kaksi PPLY -pinnaa (mkr ja viitatiainen) ja kolme talvipinnaa (mkr, viitatintti ja liejukana). Aika huikea retkisaldo vuoden pimeimpään ajankohtaan!

perjantai 19. joulukuuta 2014

20.11.-19.12.2014 - lukukauden loppu

Marraskuun loppu ja suurin osa joulukuusta olivat lintuhavaintojen puolesta melkoista hiljaiseloa. Lähialueiden sulapaikat olivat tyhjiä linnuista, ja talviaikaan siirryttyä ei päivänvaloa arkena juurikaan näkynyt. Torstaina 20.11. pyörähdin tyttären kanssa Lapin keskussairaalassa, ja samalla reissulla yritin pikaisesti bongata Rovaniemellä oleillutta pähkinänakkelia. Ainoiksi havismerkinnöiksi jäivät Ahokankaantien ruokinnalta laskemani 15 pikkuvarpusta, ja iltapäivällä kotipihalta laskemani 20 saman lajin edustajaa.

Sunnuntaina 23.11. kävin ajelemassa lenkin Juujärven ja Luusuan sulapaikoilla. Vähät sulat olivat tyhjiä, eikä reissulla näkynyt muutenkaan mitään mainittavaa.


Jakson loput havainnot kertyivätkin sitten lähinnä kotipihasta tai koulumatkoilta. Näistä havikseen päätyivät mm. keskustan yllä 25.11. kierrellyt 55 variksen yöpymisparvi, pihamme 29.11. ylittänyt vähintään sadan urpiaisen parvi ja joulukuun alkupäivinä useampaan otteeseen havaitsemani taviokuurnat - kuten 5.12. pihapihlajissamme ruokailleet kymmenen lintua.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä kävin hyppytunnilla kävelemässä lenkin Kiertotiellä, josta listasin 15 kesykyyhkyä, 50 tilheä, 50 urpiaista, viisi taviokuurnaa sekä jokusen sini- ja talitiaisen, harakan, variksen, varpusen, pikkuvarpusen, viherpeipon ja punatulkun. Mutta siihenpä joulukuun lajilistan kokoaminen sitten hyytyikin...

Lukuvuoden lopun koesumaa purkaessani pidin kuitenkin (lyhyen koulupäivän ansiosta) perjantaisin ja viikonloppuisin verkkoja vireessä ruokintojemme ympärillä ja rengastelin paperitöiden lomassa pihalintuja. Jakson rengastussaldo oli seuraavanlainen: talitiainen 37, sinitiainen 30, punatulkku 9, pikkuvarpunen 6, tilhi 4, viherpeippo 2, keltasirkku 2, käpytikka 1, harakka 1 ja kuusitiainen 1.  Rengastamani kuusitiaisen lisäksi pihallamme piipahteli joulukuun mittaan toinen ja mahdollisesti kolmaskin kuusitintti.