maanantai 31. elokuuta 2015

30.8.2015 - Karjalasta kajahtaa

Aamukuudelta olin taas liikekannalla - nyt Jannen ja Hannan kanssa kohti Siikalahtea. Vietimme aamun ensi tunnit Patotien tornilla, jossa näkyikin ihan mukavasti lintuja. Parhaita olivat mm. lennosta blokatut harmaapää- ja valkoselkätikka, tien varressa elämöineet luhtakanat ja nuori sinisuohaukka. Ohitsemme lensi laskeutumispaikkaa etsinyt hupaisa kahlaajaparvi, jossa oli viiden taivaanvuohen lisäksi pikkusirri, ja jossain vaiheessa ylitsemme muutti syksyn ensimmäinen lapinsirkkukin.

Käväisimme välillä lahden muilla torneilla, jolla reissulla kuulimme muutamia pyrstötiaisia ja puukiipijän. Aamun mehiläishaukkamäärä oli tuossa vaiheessa jo puolenkymmenen linnun luokkaa, ja hysylistalle olivat löytyneet useiden ruokokerttusten lisäksi mm. lehto- ja pensaskerttujakin. Patotielle palattuamme olivat Kiljusen Jassi ja Punnosen Pekkakin ilmestyneet torniin. Leppoisa staijailu tuotti nyt mm. harmaahaikaran ja vanhan merikotkan.


Siikalahdelta jatkoimme lähipelloille, mutta lisähavainnot jäivät vähiin. Kävimme välillä pudottamassa Hannan kämpille, pakkasin kamani autooni ja ajoin Jannen perässä Särkisalmen ABC:lle syömään. Iltapäivän retkikohteeksi otimme perinteisen Saaren kierroksen, jonka parasta antia olivat isolepinkäinen, ampuhaukka ja pari sinisuohaukkaa - sekä itseäni ilahduttaneet lukuisat amiraali-, neito- ja sitruunaperhoset.

Saaren keikan jälkeen kävimme vielä Särkisalmella kahvilla ja katsomassa Pekingin MM -kisojen viimeiset urheilusuoritukset, jonka jälkeen hyppäsin taas autooni ja lähdin pitkälle kotimatkalle kohti pohjoista. Kiteellä Puhoksen pelloilla näkyi yllätyksekseni taas hanhia, ja laskin paikalta 151 kanadan- ja kuusi valkoposkihanhea. Seuraavaksi tein pienen koukkauksen kylälle, josta Kytänniemen sillalta pääsin kiikaroimaan alueella jo pitkään viihtyneitä kolmea jalohaikaraa ja kahta harmaahaikaraa. Päätyeenlahden puolella uiskenteli myös 33 kanadanhanhea.


Loppumatkan ohjelmasta vastasivat lukuisat tielle tumppautuneet eläinkunnan edustajat, sillä näin ainakin ketun, hämärässä epämiellyttävän läheltä edestäni juosseen hirven, poron ja useampiakin auton alle pyrkineitä jäniksiä. Neljästi jouduin jarruttamaan myös tien päällä lentäneiden pöllöjen takia, joista ensimmäinen saattoi olla sarvipöllö ja kolme viimeistä olivat Kemijärven puolella joskus yhden jälkeen näkemiäni suopöllöjä.

27.-29.8.2015 - valkoinen lanttu

Torstaina starttasin koulun jälkeen kohti Savonlinnaa ja siellä kahtena seuraavana päivänä pidettävää KD:n puoluekokousta. Oma jännityksensä oli toki siinä, että sekä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun että Pohjois-Karjalan piirijärjestöt olivat houkutelleet minut puolueen varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Menomatkan ainoa erikoisempi havainto olivat yötaivaalla näkyneet revontulet, joita pysähdyin muutaman kerran katselemaan Rantasalmen ja Savonlinnan välillä. Tien varrella raksuttaneet idänhepokatit pitivät kuitenkin huolen siitä, että revontulista huolimatta tiesin olevani jossakin ihan muualla kuin Lapissa.

Perjantai kuluikin sitten pääosin kokoustellessa. Varapuheenjohtajakisassa tulin kymmenen ehdokkaan joukossa viidenneksi ihan mukavalla 161 äänen tuella, eikä läpipääsykään jäänyt kovin kauas. Iltajuhlan jälkeen huomasin noin klo 22 aikaan kännykästäni hälyviestin - Juvalta oli ilmoitettu Tiiraan "nuori valko-otsalepinkäinen". Koska satuin olemaan naapurikunnassa ja tiesin alueen ornien olevan seuraavan päivän jumissa Rantasalmella pinnarallissa päätin piipahtaa ennen aamupalaa pienellä täsmäretkellä.

Aamukuudelta olinkin jo tien päällä, ja saavuttuani nuottien mukaiselle paikalle totesin olevani siellä yksin. Täsmälleen Tiiran ilmoittamassa paikassa olevasta pusikosta kuului kuitenkin heti lepinkäisen ääntelyä ja sieltä tuli esiin nuori pikkulepinkäinen. Kohta pusikossa vilahti myös vaaleampi lintu ja hetken päästä huomasin tuijottavani kummaa pikkulintua, jolla oli puhtaan valkea pää ja vatsapuoli. Ensimmäinen ajatus oli leukistinen varpunen, mutta päästyäni lähemmäksi lintua totesin senkin nuoreksi pikkulepinkäiseksi. Ilmankos linnun löytäjä oli ollut "hieman" eksyksissä määrityksensä kanssa...




Kuvailin lintua jonkin aikaa ennen kuin palasin Kasinonsaareen jatkamaan kokousta, jossa tulin sentään valituksi Lapin edustajaksi puoluevaltuustoon. Kokouksen päätyttyä piipahdin kummivanhempieni luona, jonka jälkeen tapasin pinnarallista palailevan veljeni Jannen Punkaharjulle menevän tien varressa ja ajelimme peräkkäin Parikkalaan valmistautumaan tulevaa retkipäivää varten.

17.-23.8.2015 - suopursuruostetta ja loppukesän siivekkäitä

Seuraava viikko hujahti varsin arkisissa merkeissä - joskin rengastin pihaltamme maanantain, tiistain ja lauantaiaamun aikana vielä 26 viherpeippoa, kahdeksan varpusta, kaksi talitiaista, pikkuvarpusta ja keltasirkkua sekä laulu- ja räkättirastaat. Onnistuin myös tapaamaan uudelleen kesällä 2010 J -renkaalla rengastamani vanhan viherpeippokoiraan. Maanantaina törmäsin iltalenkillä kello 22 aikoihin Pöyliöjärven uimarannalla hupaisaan näkyyn, kun pyörätien vierustalla seisoskeli kaksi jänistä ja tiibetinhanhi.

Lauantaina ajelimme Simojärvelle, joskin pysähdyin matkan varrella kuvaamaan kuusia vaivaavan suopursuruostesienen itiöiden värjäämää Pieskansalmea.



Lähdettyämme taas liikkeelle lehahti Ulkuniemen rannasta aivan tien vierestä siivilleen harmaahaikara ja Seitakorvan kala-altailla kalasteli sääksi ja patsasteli satakunta varista.

Yövyimme Aittoniemen mökillä jossa yrittelin iltasella helmipöllöpyyntiä. Helmareita ei näkynyt eikä kuulunut, mutta varpuspöllöatrapin kokeileminen sai kohta vastakaikua lähimetsästä. Vähän ennen puoltayötä kuului järveltä muutaman kuovin huutelua. Keskiyöllä aloin koota pois usvan kastelemia verkkoja vihellellen samalla helmarin puputusta. Yhtäkkiä ylitseni lensi pitkäsiipinen pöllö - todennäköisesti suopöllö - joka koukkasi muutaman kerran aivan läheltäni ennen kuin katosi taas pimeyteen.

Sunnuntain vietimme Sääskilahdessa - vielä varsin kesäisissä tunnelmissa...


Iltalenkillä näkyi Kuumalammella pohjansirkku ja Ahvensalmen kentän kohdalla pyörätiellä viisi poroa.

sunnuntai 16. elokuuta 2015

10.-16.8.2015 - syksyn merkkejä

Ensimmäinen kouluviikko meni lähes täysin arkisen aherruksen merkeissä, joskin sain ilokseni toimitettua myös kevätkauden rengastukseni eteenpäin Rengastustoimiston tietokantoihin. Aikavälillä 17.1.-12.6. olin rengastanut pelkästään kotipihastamme peräti 2508 lintua, joista pääosa oli vihervarpusia (1239) ja urpiaisia (898 rengastusta). Runsaslukuisina esiintyivät myös viherpeipot (119) ja punatulkut (76) sekä tali- (57) ja sinitiaiset (41 rengastusta). Muut lajit olivat runsausjärjestyksessä keltasirkku (16), pikkuvarpunen (12), järripeippo (11), varpunen (9), tundraurpiainen (7), kesykyyhky (5), hömötiainen (4), punarinta (3) ja käpytikka, rautiainen, räkättirastas, kuusitiainen, harakka, peippo, punavarpunen ja nokkavarpunen (yksi kutakin). Lajipuhtaiden lintujen lisäksi rengastin kaksi varpusristeymää sekä Suomen ensimmäisen vihervarpusen ja urpiaisen risteymän! Rengastusten ohella kontrolloin yli 300 aikaisemmin rengastettua lintua, joista pääosa oli tietenkin omiani, mutta myös kahdeksan vierasta. Ulkomaalaisista rengastuksista vihervarpuset olivat Sveitsin Col de Jamanista ja (kaksi) Ruotsin Umeåsta ja urpiaiset Ruotsin Skånen Örkelljungasta ja Umeåsta.

Loppuviikosta ja viikonloppuna virittelin muun puuhastelun ohella jo vähän syyspyyntiä, ja rengastin 10 viherpeippoa, kaksi talitiaista, pikkuvarpusta ja varpusta sekä pajulinnun, sinirinnan, punarinnan, laulurastaan ja urpiaisen.




Lauantaina käväisimme mustikassa ja tulistelimme samalla Kemijokivarressa Kummunkylän laavulla, jonka ympärillä pyöri myös paikallisen oloinen ruskosuohaukka.

3.-9.8.2015 - loman loppu

Kesäloman viimeisiin päiviin kuului mm. biologian luokan varaston siivoamista lukion muuttoa varten - joka sentään palkittiin koulun pihasta blokkaamallani raakkuvalla pähkinähakilla. Loman viimeisenä pitkänä viikonloppuna Kemijärven ystävyyskaupungista Sobetsusta saapui opettajia ja oppilaita perinteiselle vierailulle, ja mekin majoitimme kolmeksi yöksi kaksi japanilaistyttöä - ja osallistuimme muutenkin pääosaan japanilaisille tarjotusta ohjelmasta. Niinpä perjantaiaamuna ajelimme bussikyydillä Luostolle ja olimme mukana LuostoClassic Goes to the Fells -retkellä, jossa kierrettiin lähimaisemissa ja kuunneltiin samalla livenä Sibeliuksen musiikkia. Oheista ryhmäkuvaa ottaessani Anitta näki lähipuissa näädän, joka kuitenkin katosi sen siliän tien...




Luostolta jatkoimme ruokailemaan Pyhätunturin laelle ravintola Tsokkaan, jonka jälkeen tutustuimme vielä porukalla luontokeskus Naavaan.


Lauantain ohjelmassa oli puolestaan laivareissu Kemijärvelle, joka tosin päättyi paluumatkalla yllättäen jo Isokylän koulun rantaan laivan laakerien alkaessa savuta.

Sunnuntaiaamuna japanilaisten juuri lähdettyä sain viestin Taavon Päiviltä, että venesatamassa oli tiibetinhanhi. Jätevesijärven tämänvuotinen lintu noudatti näköjään edeltäjiensä reittisuunnitelmia, ja uiskenteli nyt venesataman ja Kuumalammen välisessä lahdessa.


Viimeisen lomapäivän kunniaksi käväisin iltasella Rovaniemellä katsomassa RoPS:in pelin, joka olikin jo kolmas peräkkäinen kotiottelu, jonka katsoin paikan päällä...

maanantai 3. elokuuta 2015

31.7.-2.8.2015 - Ranuan loppukesää

Heinäkuun viimeisen aamun kunniaksi singahdin Simojärven rantaan jo aamuneljältä. Lintuja näkyikin mukavasti, vaikka varsinainen muutto oli lähes olematonta. Lähilahdella kellui kuikkapari poikasensa kanssa, joiden lisäksi kauempana selällä näkyi enimmillään 17 kuikan parvi. Muita vesiäisiä edustivat ohi lentäneet joutsen, haapanapari ja tukkasotkapari. Kauempana järvellä olevassa saaressa majaili kaksi nuolihaukkaa, jotka kävivät välillä lentämässä järven yllä ja aivan lähellänikin. Kahlaajia edustivat vain pari rantasipiä, vastarannalla näkynyt kuovi ja järvellä pyörinyt kuuden pikkukuovin parvi. Lokkilintuja taas selkälokkipari, harmaalokki ja puolenkymmentä kalatiiraa. Pikkulinnuista mieleen jäivät etenkin paikalla koko ajan pyörinyt haarapääskypoikue, puolenkymmentä muuttavaa metsäkirvistä ja pari pikkukäpylintuparvea. Seisoskelin rannassa aamuseitsemään asti, ja kirjasin ylös myös seuraavat lajit: sepelkyyhky, käpytikka, törmäpääsky, västäräkki, punarinta, räkätti- ja laulurastas, pajulintu, kirjosieppo, hömötiainen, harakka, varis, peippo, järripeippo, vihervarpunen, urpiainen, punatulkku sekä pohjan- ja pajusirkku.


Iltapäivällä kävimme Sääskilahdessa appivanhempien luona. Sadekuurojen välillä näkyi pihassa mm. kaksi lehtokurppaa ja pari nuorta pohjansirkkua.


Illalla päätin selvittää vieläkö järvellä menisi rantasipejä. Staijailin saunomisen ohessa ja sen jälkeen järvelle ja klo 22:49 meni ensin yhdeksän ja klo 23:24 viiden sipin parvet. Iltayön muita havaintoja olivat yllättäen aivan viereeni laskeutunut taivaanvuohi ja järveltä kuulunut pikkukuovin ääni.

Elokuu alkoi sikäli komeasti, että könyttyäni klo 6:45 mökin kuistille lensi ohitseni heti vanha merikotka ja lähipellolta lehahti lentoon pari kurkea. Sääskilahden pihanurmikoilla hyppeli nyt mm. kolme punarintaa ja rautiainen. Koko aamupäivän kestäneen sateen tauottua kävimme Ranualla Hillamarkkinoilla sekä eläinpuistossa, jossa kuvasin tarhaeläinten ohella myös helppoa ravintoa ja turvallista ympäristöä hyödyntäneitä vierailijoita - kuten variksia ja jäniksiä.





Kotieläinpuiston ankanpoikaset olivat myös varsin kuvauksellisia.



Sunnuntaiaamuna yritin taas staijailla aamulla, mutta lintuja näkyi tosi vähän. Naapurisaaren nuolihaukat olivat sentään edelleen paikalla, ja sain hetkiseksi seuraani uteliaan kärpän, mikä jäikin sitten tämän Ranuanreissun viimeiseksi kuvauskohteeksi.



 

25.-30.7.2015 - heinäkuun loppua

Heinäkuun loppupäivien ohjelmatarjontaa edusti pääasiassa työhuoneen siivoaminen ja omien kaappieni inventointi, joka toisaalta mahdollisti oheistoimintona myös pihalintujen rengastamisen. Jakson saldoksi kertyikin ihan mukavat 52 rengastusta, joista mukavin oli verkkoon pölähtänyt nuori pohjansirkku.


Valtalajina oli viherpeippo, joita rengastin 38 kappaletta, ja kontrolloin myös monta vanhaa rengastustani.


Keltasirkkuja tuli neljä - yksi vanha ja kolme nuorta.



Neljä pikkuvarpusta olivat kaikki maastopoikasia.



Muita rengastuksia edustivat kaksi talitiaista, kaksi vihervarpusta ja nuori punarinta.




Torstaina kävin aamusella myös Jätevesijärvellä. Tiibetinhanhi ja punasotka olivat edelleen paikalla, mutta muuten lintuja näkyi edelliskertaa vähemmän. Telkkiä laskin nyt 75, tukkasotkia 72 (mm. viisi poikuetta), taveja (vain) 40, sinisorsia 15, haapanoita 12, jouhisorsia 8, uiveloita 8 sekä yhden tukkakoskelon. Kahlaajalajisto oli samaa kuin viimeksikin - liroja näkyi 7, rantasipejä 4, lapinsirrejä 3 ja tyllejä 2. Poikkeuksellista oli kuitenkin törmäpääskyjen kerääntyminen altaan vierustalla kulkeville sähkölangoille, mistä laskin 130 pääskyä.


Illalla ajelimme Simojärvelle, ja matkan varrella näimme yksittäiset selkälokit Lautasalmella ja Hoppulassa. Kotiuduttuamme viimein Aittoniemen mökille menin klo 23:15 käymään rannassa kaukoputkeni kanssa. Putkea pystyttäessäni alkoi tyyneltä järveltä kuulua rantasipien ääntä ja huomasin ison kahlaajaparven lentävän selällä. Nappasin linnut putkeen ja ehdin laskea etelään painelleesta parvesta ainakin 60 rantasipiä! Kävin välillä mökillä ja kun palasin rantaan vähän ennen puoltayötä meni järvellä vielä seitsemän sipin parvi.

23.-24.7.2015 - tiibetinhanhen paluu

Muuttohaukkasuot koluttuani oli aikaa ja energiaa taas muullekin retkeilylle. Torstain ensimmäinen havismerkintä tuli tosin jo aamusella Kallaanvaarasta, kun Mölli -kissaamme eläinlääkärissä käyttäessämme kuulimme laulavan tiltaltin. Puoliltapäivin kuului kotimme lähellä vielä lehtokerttukin. Iltapuolella lähdin sitten pitemmälle retkelle, jonka ensimmäinen kohde löytyi niin ikään Kallaanvaarasta, sillä juuri autoa pakatessani sain soiton siellä olevasta tuulihaukanpesästä. Kelloniemen Ritvan talon vieressä olevassa isossa männyssä näkyikin risupesän vieressä ainakin kolme haukanpoikasta ja niitä ruokkimassa käynyt emo, mutta poikaset olivat jo niin isoja, ettei puuhun kiipeämistä ja niiden rengastamista kannattanut edes harkita.

Pääkohteeni oli kuitenkin suljetus tehdasalueen Jätevesijärvi, jossa oli taas tosi paljon lintuja.


Melkein heti rantaan päästyäni kohtasin tutun mutta sitäkin ilahduttavamman näyn - altaalla uiskenteli tiibetinhanhi! Vuosina 2001-2010 altaalla kesehti tiibetinhanhia joka vuosi ja rengastinkin niitä peräti 15 kappaletta, joista kertyi mielenkiintoisia rengaslöytöjä Ruotsia, Norjaa ja Hollantia myöten. Edellisestä hanhihavainnosta oli kuitenkin nyt jo viisi vuotta, joten tiibetinhanhen paluu altaalle oli melkoinen yllätys.

Hetken tiibetinhanhea seurailtuani huomasin toisen yllättävän vesilintuvieraan, sillä tukkasotkien seassa uiskenteli naaraspukuinen punasotka. Vesilintuja oli muutenkin hyvin ja ynnäsin altaalta seuraavat lukemat: tavi 255, telkkä 67, tukkasotka 59, haapana 29, jouhisorsa 13, sinisorsa 6, lapasorsa 6 ja uivelo 2. Poikueita näkyi haapanalla (3), tavilla (1), jouhisorsalla (2), lapasorsalla (2), tukkasotkalla (1) ja telkällä (1). Myös naurulokeilla näkyi 11, pikkulokeilla 3 ja kalalokeilla 2 poikasta. Paikan kahlaajatarjontaa edustivat puolestaan 15 liroa, kuusi tylliä, viisi rantasipiä, kaksi suokukkoa ja valkovikloa sekä lapinsirri. Paikalla ollessani tiibetinhanhi ui koko ajan kauemmaksi ja kauemmaksi, ja päätyi viimein seisoskelemaan vastarannalla olevalle kivelle, jolloin se oli helppo tarkistaa renkaattomaksi linnuksi.


Kotimatkalla piipahdin vielä Alakallaanvaarassa, jonka edustalla kellui härkälintupari ja Pitkälläsillalla, jonne näkyi joutsenpoikue.

Perjantaina kävin Veikan kanssa pikkuretkellä Kemijärven lähirannoilla. Alakallaanvaarassa näkyi nyt neljä vanhaa härkälintua ja 38 haapanaa, Riekonniemen edustalla oli kaksi härkälintua ja Pöyliöjärvellä näkyi kuusi vanhaa ja 30 nuorta pikkulokkia, isokoskelopoikue ja kaksi kaakkuria.