maanantai 30. tammikuuta 2012

29.1.2012 - Hangon rannoilla

Sunnuntaiaamuna lainasin isältä autoa ja ajelin Hankoniemelle katsomaan löytyisikö edelleenkin sulana pysyneeltä merialueelta mitään mielenkiintoista. Ensimmäinen etappini Neljän tuulen tupa oli heti käymisen arvoinen. Niemen tyvellä, samassa paikassa kuin Tiiran mukaan myös edellisenä iltapäivänä, ruokaili rantahietikolla pirteän oloinen kangaskiuru. Tuvan terassille näkyi puolestaan mm. telkkiä, alleja, isokoskeloita, kaksi silkkiuikkua ja kaksi merikotkaa.


Seuraavaksi jatkoin kaupungille ja kohta löysinkin itseni Gunnarstrandin reunalta laskeskelemassa merellä kelluvia vesilintuja, joita edustivat mm. 25 pilkkasiiven parvi ja siihen lyöttäytynyt tukkasotkakoiras. Läheisen kalasataman altaalta ynnäsin puolestaan 27 sinisorsaa ja sataman edustalla lepäili pieni lokkiparvi, joka koostui yhdestä kala- ja viidestä naurulokista.

Kalasatamasta suunnistin Varisniemeen, kun muistin että paikalla oli nähty vastikään mm. pikku-uikku. Vaikka meri oli sula, ei niemeen näkynyt juuri muuta kuin joutsenia, telkkiä, isokoskeloita ja pienet tukkasotka- ja sinisorsaparvet. Keli oli kuitenkin upea, pakkasta vain puolenkymmentä astetta ja aurinko ihan oikeasti lämmitti, joten oli ihan mukava olla täällä, kun tiesi että kotosalla viikonlopun lämpötilat huitelivat -30 kieppeillä.


Poistuttuani Varisniemestä päätin hetken mielijohteesta vilkaista myös läheiselle Gåsörsbuktenille - ja siellähän se pikku-uikku sitten seilasikin. Sitten ajoin taas Neljän tuulen tuvalle. Rannoilla kulki lukuisia koiranulkoiluttajia ja muita retkeläisiä, joten kangaskiuru oli siirtynyt johonkin rauhallisempaan paikkaan. Jääsohjon seassa sukeltelevat telkät sentään laskin - niitä oli nyt 65 - mutta muuta mainittavaa ei tällä kertaa löytynyt.


Olin alunperin suunnitellut jatkavani seuraavaksi kohti Täktomia, mutta Tiiraan tullut tuore sepelkyyhkyviesti tuntui sen verran kiinnostavalta, että seuraavaksi navigaattori ohjasikin minut Hangonkyläntielle. Nuottien mukaisessa paikassa olevan lintulaudan alla olikin heti muutamia sepelkyyhkyjä, ja lähipuissa niitä oli lisää. Yhteensä ynnäsin pihapiiristä 20 sepelkyyhkyä sekä mustarastas- ja peippokoiraat.


Päivä oli edennyt sen verran pitkälle, että nyt oli jo korkea aika jättää kaupunki ja suunnata kohti itää. Ensin piipahdin lentokentän reunassa näkemättä yhtään lintua ja Vedagrundetkin oli aika lailla tyhjä, vaikka sulaa oli täälläkin. Högholmenin maisemat olivat jälleen kerran upeat ja lintujakin näkyi jonkin verran, mutta isompia yllätyksiä ei täälläkään ollut. Ainoastaan laulujoutsenia oli sen verran runsaasti (40 kpl), että ne tuli jopa laskettua.


Kävellessäni takaisin kohti niemen tyveä nousi puiden latvojen yläpuolelle hiirihaukka, joka oli aika eksoottisen näköinen ilmestys lumisessa maisemassa. Reissun viimeisen pysähdyksen tein Tvärminnen "tiilitehtaalla", josta kirjasin vielä naurulokin ja 13 allia. Sitten jatkoinkin Kirkkonummelle, haukkasin pikaisen lounaan ja lähdin sompailemaan bussikyydillä kohti lentoasemaa ja Lapinmaata.

28.1.2012 - cityluontoa

Viikonloppuna piipahdin pääkaupunkiseudulla, sillä lauantaiaamuna oli eduskunnan Pikkuparlamentissa KD:n puoluehallituksen kokous. Yövyin edellisyön vanhempieni luona Kirkkonummella, ja aamun valjetessa ensimmäinen lintuhavaintoni oli yllättäen harmaahaikara, jonka huomasin lentävän bussin vierustalla Lauttasaaren sillan kupeessa! Käveltyäni bussipysäkiltä Pikkuparlamentin eteen kuului taivaalta melkoista älämölöä... Kanahaukka iski lennosta kalalokin ja laskeutui tappamaan sitä Mannerheimintien reunaan 35 variksen seuratessa äänekkäästi tapahtumia. Cityluontoa kerrakseen!


Päivän jo hämärtyessä junailin itseni takaisin Kirkkonummelle jossa pysähdyin hetkeksi laskeskelemaan aseman lähipuihin kerääntyviä naakkoja, joita oli lopulta 260.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

22.1.2012 - linnuttomuusretkiä

Lapin tammikuu on hiljainen - sitä ei käy kiistäminen. Lauantaiaamuna viritin lintuverkot kotipihaan ensi kerran tälle vuodelle, mutta aamupäivän saalis jäi vain kolmeen lintuun (kahteen tali- ja yhteen sinitiaiseen), joista niistäkin kaksi olin rengastanut jo aikaisemmin. Lintuja kyllä liikkuu pihassamme, mutta keskitalvi lumihankineen ei ole parasta pyyntiaikaa - varsinkin kun suurin osa pihalinnuista osaa jo varoa pyydyksiäni.


Sunnuntain retkelle lähdin vasta puoliltapäivin. Ensimmäinen kohteeni oli entinen kaatopaikka, nykyinen siirtokuormaus- ja hyötyjäteasema. Lintuja oli odotetusti, eli hyvin vähän, sillä kaatopaikkojen laukkauttaminen on vienyt ruuat isoilta varislintuparvilta muualle. Niinpä paikalla lenteli vain kolmisenkymmentä korppia ja parikymmentä varista ja harakkaa.


Toinen lähiretkikohteeni oli Joutsijärven kylän liepeillä sijaitseva Käsmänjoen silta, jonka kohdalla oli kyllä mukavasti sulaa, mutta lintuja ei näkynyt täälläkään. Ei edes yleensä sulalla päivystävää koskikaraa tai kaipaamaani saukkoa. Vain käpytikan ääni kantautui jostakin ja yksinäinen närhi lepatteli joen yli.


Hetken mielijohteesta päätin ajaa takaisin Kemijärvelle Käsmänperän kautta, jos vaikka lenkkitien varressa näkyisi iltahämärissä joku riekko tai pöllö. Tämä päätös palkittiinkin pian Haapasuvannon eteläpuolella päivystäneen hiiripöllön muodossa, joka jäikin sitten viikonlopun viimeiseksi lintuhavainnokseni.

torstai 19. tammikuuta 2012

19.1.2012 - rengastusvuosi 2011

Arkipäivien lyhyisenä valoisana aikana ei tammikuussa juurikaan ulkoilemaan ehdi, joten aikaa jää vaikkapa "paperitöille". Muutaman illan urakka, loppuvuoden rengastusten naputtelu koneelle ja niiden sähköinen lähettäminen Rengastustoimiston tietokantoihin tuli juuri hoidettua, ja samalla selvisi sekin kuinka monta lintua sainkaan kihlattua viime vuoden aikana...


Vuoden 2011 rengastusmääräni nousi pitkästä aikaan toiselle tuhannelle ollen 1041 lintua. Valtalajit olivat viherpeippo (324), talitiainen (228), järripeippo (112), sinitiainen (79), vihervarpunen (75) ja varpunen (43). Näistä lähes kaikki (muutamaa tiaispoikuetta lukuunottamatta) rengastin Kemijärvellä kotipihassamme. Muita vuoden aikana pihassamme rengastamiani lajeja olivat käpytikka (3), pajulintu (1), kirjosieppo (1), hömötiainen (8), kuusitiainen (1), puukiipijä (1), harakka (1), pikkuvarpunen (7), peippo (1), urpiainen (11), punatulkku (16), keltasirkku (2) ja pajusirkku (1).





Kesällä rengastin pihalintuja myös appivanhempieni luona Ranuan Simojärvellä, jossa parin tali- ja yhden sinitiaispoikueen lisäksi rengastin neljä haarapääskyn, neljä harmaasiepon ja 24 kirjosiepon poikasta.





Muutama venereissu Simojärvelle ja lähialueelle tuotti puolestaan (muikkurysästä vapauttamamme) tukkakoskelon, kaksi kala-, kolme selkä- ja yhdeksän harmaalokin poikasta, joista selkä- ja harmaalokit saivat myös muoviset lukurenkaat.


Kahlaajapuolella käytin kesällä jonkin verran aikaa töyhtöhyypän (6) ja kuovin (14) poikasten etsimiseen. Myös Isokylän alueelta rengastamani kuovinpoikaset saivat jalkaansa lukurenkaan, joten on mielenkiintoista nähdä missä kaikkialla noita lintuja jatkossa vielä havaitaankaan.



Kesän petolintureissut tuottivat hyvin tulosta ja sain rengastettua kuusi maakotkan ja 14 muuttohaukan poikasta, ja koska hyvän myyrävuoden ansiosta Lapissa pesi poikkeuksellisen paljon pöllöjä, löytyi listaltani myös yhdeksän sarvipöllöä ja yksi hiiripöllö.





Syksyn helmipöllöpyynneissä houkuttelin "pahan pauloihin" 24 helmaria ja yhden aamupyynnin yhteydessä Simojärvellä (kun yritin jallittaa lintuverkkoon verkkokepin nokassa istunutta varpuspöllöä) sain vielä kiinni kaksi sinirintaa ja kaksi pajulintua.


Kaikki vuoden aikana rengastamani linnut rengastin Lapissa Kemijärven, Ranuan, Sallan ja Posion kunnissa. Vuoden eksoottisin rengastukseni oli oululaisten tutkijoiden pyynnöstä pyydystämäni Lapin vuoden ainoa rantakurvi (joka tosin tässä kuvassa poseeraa vielä ilman renkaita).
.

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

15.1.2012 - Juujärven lenkki

Sunnuntaiaamuna tein muutaman tunnin kiepauksen Kemijärven eteläosan sulapaikoille. Ajelin aluksi Juujärven kylälle, jossa oli todella hiljaista - ja myöhemmin kuulin syynkin. Kylällä päivystävä varpuspöllö on kuulemma karkottanut pikkulinnut pois ruokintalaudoilta. Kylällä muistin taas yhden syyn, miksi en pidä lumesta - kun hiukan huolimattoman peruutuksen jälkeen kaivoin autoani parinkymmenen minuutin ajan ylös lumihangesta... Seitakorvan puolelta Juujärvi näytti varsin lupaavalta, sillä sulaa oli laajalti, mutta lintuja ei ollut täälläkään.


Juujärveltä jatkoin takaisin kohti pohjoista, ja kävin vilkaisemassa Luusuan sulapaikat. Mikään yllätys ei tietenkään ollut sekään, ettei täältäkään mitään vesilintuja löytynyt. Kiipesin myös Kulmunginniemen lintutorniin, mutta sinnekin näkyi ja kuului vain hiljaisuutta.


Loppujen lopuksi koko aamupäiväretken ainoaksi havaintomerkinnäksi jäi Luusuan pohjoispuolella tien yli lentänyt närhi, mutta tulipahan ainakin yritettyä. Noinkin laajoissa sulissa olisi kuitenkin voinut olla jotain...

lauantai 14. tammikuuta 2012

14.1.2012 - täsmäretkeilyä Lapin pääkaupungissa

Heti lauantaiaamun aluksi hiipparoin varastoomme katsomaan miten vieraamme jakselee. Vesiastiassa olleet kalat olivat edelleen koskemattomia, mutta kun nostin yhden muikun näytille linnun nokan eteen, se nappasikin sen nokkaansa ja söi ahnaasti. Niinpä hetken päästä kajavan nieluun oli kadonnut toistakymmentä simojärveläistä pikkumuikkua, ja olimme molemmat aika tyytyväisiä aamuun. Rengastin ja mittasin linnun ja laitoin sen laatikkoon, ja aamuyhdeksältä lähdin pikkukajava matkassani ajelemaan kohti Rovaniemeä, johon olin sopinut päiväretken ystäväni Allan Hamarin kanssa.

Allu hyppäsi kyytiini Napapiirin Shellillä ja ajelimme saman tien Ounaskosken rantaan katsomaan, kannattaisiko kajava vapauttaa sinne. Sula oli jo melkoisen pieni ja jäähileinen ja keli kylmä, joten aloin tosiaan empiä linnun vapauttamista. Otin linnun kuitenkin laatikosta, ja pohdimme hetken porukalla mitä tehdä, mutta koskapa lintu ei itsekään vaikuttanut oikein innokkaalta lentäjältä palautin sen boksiin ja jatkoimme retkeä.


Seuraava etappimme oli Rovaniemen tori ja siellä havaitut mustavaris ja naakat. Päästyämme torin reunaan huomasimme Vasaman Veikon ja Kalliskodan Raunon olevan jo kameroineen paikalla. Torin ympärillä parveili puluja ja kolme naakkaparia, mutta vielä paikalle ajaessamme männyn latvassa istunut mustavaris teetti meille vähän enemmän töitä. Veikko ja Rauno toki ilahtuivat kun kaivoin auton perästä pikkukajavan kuvattavaksi - ja Allun kanssa ilahduimme hetkeä myöhemmin kun harvinainen talvivieras - mustavaris  - suostui viimein näyttäytymään meillekin.


Torilta jatkoimme Ahokankaantielle, jossa Simuloiden pihassa oli jo toista talvea oleillut turkinkyyhky. Viimeisin päivitys linnusta oli tullut Tiiraan uudenvuodenpäivänä, mutta uskoin vakaasti linnun saapuvat näytille - ja pienen odottelun jälkeen kyyhky kävikin pyörähtämässä parissa lähikuusessa. Talon emäntä kävi esittelemässä meille eri puolilla rakennusta olevat ruokintapaikat, joilla olikin mukavasti lintuja, mm. pikkuvarpusia - ja jatkoimme taas matkaa.


Kohta löysimme itsemme jälleen Ounaskoskelta, ja käytimme taas kajavaa ulkona laatikosta - mutta ei sillä edelleenkään näyttänyt kovin suuria menohaluja olevan. Sulassa puljannutta telkkää rikkaampina jatkoimme Ounasvaaralle, jonne ajellessamme Allu onnistui järjestämään kajavalle jatkokyydin meren rantaan asti! Selvisi nimittäin, että hänen tyttärensä oli kohta lähdössä ajamaan Rovaniemeltä kohti Oulua, ja päätimme liittää lokkilinnun muiden matkatavaroiden (mm. kolmen kissanpennun) seuraksi...

Ounasvaaran ruokinnalla ei kaipaamiamme tiaisia (töyhtö- ja kuusi-) näkynyt, mutta lähipuissa hypelleet ja ruokinnan talipötköjä mussuttaneet kaksi pähkinähakkia paikkasivat sen puutteen komeasti. Ounasvaaran tykkylumisten kuusikoiden rauhassa oli ihan mukavaa vain seurailla ruokintapaikan tapahtumia...


Viimeinen retkikohteemme, Tavivaaran ruokintalauta, ei tuonut muita havaintoja kuin (niin ikään) kameran kanssa retkellä olleen Huhdan Esan, joka pääsi (niin ikään) ikuistamaan kajavamme digimuotoon. Tavivaarasta soittelin Ouluun ja Ojasen Mikko lupautui oitis ottamaan siellä päässä kajavan vastaan. Pian hyvästelimmekin eksoottisen retkivieraamme ja painelimme Napapiirille retkikahveille, jonka jälkeen Allu lähti kohti Simojärveä ja itse suuntasin auton keulan taas kohti Kemijärveä. Kajava puolestaan matkasi Ouluun ja pääsi vielä illalla merelle Oulun edustalle.

13.1.2012 - pikkukajavan pakkolasku!

Sallan ilmatilaan perjantana 13. päivä eksynyt nuori pikkukajava joutui epäonnekseen  - tai ehkä kuitenkin onnekseen - tekemään pakkolaskun Varvikkojärven rannassa asuvien Aroloiden pihaan. Syynä oli tämän oudon talvilinnun kimppuun käynyt ärhäkkä harakkaparvi. Kahvipöydästään omituista luonnonnäytelmää seuranneet Arolat pelastivat linnun suojaan latoonsa, ja ilmoittivat siitä minulle. Jonkin aikaa pähkäiltyäni tulin siihen tulokseen, että minun lienee viisainta hakea lintu hoitoon tänne Kemijärvelle, ja katsoa voisiko sen vapauttaa rengastettuna johonkin sopivaan sulapaikkaan. Niinpä ajelin iltasella lenkin Pohjois-Sallassa, otin reippaan oloisen kajavan pahvilaatikossa kyytiini, kävin kirkonkylällä kiinnittämässä pari sieltä uupunutta vaalijulistetta ja pirautin Salmivaaraan Piisilän Petrille että tulen kohta piipahtamaan mielenkiintoisen vieraan kanssa... Oli hupaisaa käydä Petrin pihalla nuoren rissan kanssa, kun edellisen kerran olin nähnyt vastaavanpukuisen linnun Suomessa Kirkkonummen Porkkalassa 20.5.1985 juuri Petrin kanssa! Kun palasin kotiin oli melkein puoliyö, joten majoitin Jäämeren vieraan varastoomme, laitoin muikkuja ja vettä tarjolle ja aloin miettimään jonkinmoista strategiaa seuraavalle päivälle.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

8.1.2012 - Itä-Lapin kiertoajelulla

Joululoma kului pitkälti rästiin jääneitä paperitöitä tehdessä ja muissa kotihommissa, joten ulkoilu jäi valitettavan vähiin. Suurimman osan lomani viimeisestä päivästä vietin kuskaamalla presidentinvaaleihin liittyviä vaalijulisteita eri puolille Itä-Lappia, eli Pelkosenniemelle, Sodankylään, Savukoskelle ja Sallaan. Toiveissani oli löytää pitkän ajomatkan varrelta edes joku pöllölaji - ja tuo toive onneksi toteutuikin...

Ensimmäisen kerran pääsin pysähtymään lintujen takia vasta Sodankylän keskustassa, missä laskin katulamppujen päältä ja katonharjoilta 25 pulua. Savukosken Tanhuassa tien yli lennähti puolestaan kaksi kuukkelia. Loput päivän havainnoista tulivat vasta hämärän kynnyksellä. Lähellä Savukosken kirkonkylää kyhjötti männyn latvassa ukkometso ja Kuoskusta löytyi ensimmäinen pöllö eli varpuspöllö. Runsas kilometri sen jälkeen oli sitten hiiripöllön vuoro aiheuttaa äkkijarrutus, ja muutaman kilometrin päästä, vähän ennen illan lopullista pimenemistä, löytyi tienvarsimännyn latvasta jälleen metso.

Kuluneen viikon mielenkiintoisin osalleni osunut lintuhavainto tapahtui kuitenkin jo 4.1., kun sain soiton, että Kemijärven Isokylällä oli mennyt koirahäkkiin lokki, jonka koira oli sitten rusikoinut sellaiseen kuntoon, että lintu oli pitänyt lopettaa. Kävin hakemassa raadon määritystä varten, ja se paljastui yllättäen vanhaksi kalalokiksi. Eipä taida Itä-Lapista löytyä aikaisempia tammikuisia kalalokkihavaintoja?!

maanantai 2. tammikuuta 2012

2.1.2012 - talvilintulaskentaa Kemijärven Isokylällä


Tammikuun toisena päivänä olikin sitten jo vuoden toisen talvilintulaskentareitin vuoro. Aamu valkeni kirkkaana ja kello 10:20 lähdin reitilleni Kalkonniemestä tämän näköisestä maisemasta. Lintuja oli vähänlaisesti, mutta pikkuhiljaa havaintopaperiin kertyi sentään jotain merkintöjä.

Imposenniemen peltojen ympäristössä lenteli teeriä, jotka parkkeerasivat sopivalle laskentahollille läheisten koivujen latvoihin, ja teerestä tulikin reitin lukuääräisesti runsain laji yhdessä talitiaisen kanssa. Molempia näkyi 25 kappaletta.


Ainoa yllärilaji reitillä oli kaukana Tasasenvaaran suunnassa lentänyt palokärki. Hetkellistä jännitystä puolestaan tarjosi reitin toinen päätepiste Suomen lyhin joki Kotajoki, joka yllätyksekseni oli osittain sulana. Ajattelin huvikseni, että reissun kruunaisi se, jos sulasta löytyisi joku harvinaisuus. No - vilkaistessani sillan kaiteen yli näkyi sulan reunassa todellakin suhteellisen kookas ja pyöreä lintu... Punatulkkunaaras oli tullut sulalle juomaan. Olihan se vuodelle uusi laji sekin, mutta ei nyt ihan sitä mitä odotin ja toivoin... Kaikenkaikkiaan reitin varrelta löytyivät seuraavat linnut: teeri 25, palokärki 1, hömötiainen 1, sinitiainen 10, talitiainen 25, harakka 18, varis 9, korppi 6, varpunen 20, viherpeippo 1 ja punatulkku 1.

1.1.2012 - talvilintulaskentaa Kemijärven keskustassa

Uudenvuodenpäivän valjetessa (klo 10:00) olin jo liikkeellä, sillä päätin aloittaa vuoden koko valoisan ajan kestävällä Kemijärven keskusta-alueen talvilintulaskennalla. Vuosikausia alueen talvilintuja kartoittaneelta Kauko Uinolta "perimäni" reitti risteilee keskustan ja Särkikankaan alueella, ja kattaakin varsin tehokkaasti koko ydinkeskustan sekä lintuisimmat laitakaupunkialueet. Laskentasää oli upea, sillä vaikka taivas oli tasaisen pilviverhon peitossa, oli valoa varsin mukavasti ja tuulta ei tuntunut juuri lainkaan. Maisema oli puolimetrisen lumivaipan peitossa ja pakkasta vain puolenkymmentä astetta, joten puitteet olivat ainakin kunnossa...

Mitään isompia yllätyksiä laskenta ei tuottanut, mutta yleisesti ottaen lintuja näkyi hyvin. Jo kotipihalla olivat odotetusti reitin ensimmäiset pikkuvarpuset ja Kiertotieltä niitä löytyi lisää. Koulumme lähistöllä Kiertotiellä oli muutenkin vipinää, sillä pienellä alueella kuhisi mm. iso parvi kesykyyhkyjä ja useita varpusparvia, joiden laskeminen oli yllättävänkin työlästä. Täältä löytyi myös yksi varpusen ja pikkuvarpusen risteymälintu ja seurakuntatalon vierustalla reitin loppupäässä näkyi toinen samanmoinen.

Lopetellessani reittiäni (klo 14:10) alkoi olla jo hämärää ja linnut olivat selvästi jo siirtymässä yöpuulle. Kaiken kaikkiaan vuoden ensimmäisen päivän kävely Kemijärven keskustassa tuotti 14 lintulajia, lukumäärien ollessa seuraavat: kesykyyhky 20, käpytikka 2, hömötiainen 2, sinitiainen 34, talitiainen 72, harakka 21, varis 20, korppi 4, varpunen 80, pikkuvarpunen 7, viherpeippo 75, urpiainen 18, tudraurpiainen 1 ja keltasirkku 3. Lisäksi kirjasin havaintovihkooni edellä mainitut kaksi varpusristeymää sekä Pöyliöjärven jäällä seikkailleet kolme poroa.

Uusi vuosi ja uudet kujeet!


Vuosi 2012 käynnistyi ja samalla käynnistyy myös uusi retkiblogini, johon pyrin kirjaamaan vuoden tapahtumia ja ilmiöitä - missä sitten milloinkin liikunkaan.

Mennyt vuosi 2011 jäi mieleen etenkin huikeana myyrävuotena, jonka ansiosta etenkin pöllöjä näkyi ja kuului eri puolilla Lappia. Itse panostin kuluneena vuotena pitkästä aikaa aika tosissani myös rengastamiseen, ja Kemijärvi-Salla-Ranua-Posio -alueella kihlaamieni noin 1000 siivekkään joukossa olikin myös joitakin sarvi- ja helmipöllöjä sekä yksi hiiripöllökin. Uusiksi rengastuslajeiksi sain vuoden mittaan paitsi pari pöllölajia, myös tukkakoskelon, rantakurvin ja pikkuvarpusen, joista jälkimmäinen laji levittäytyikin syksyllä Lappiin ennennäkemättömällä tarmolla.

Menneen vuoden erikoisuuksia oli myös mm. eteläisten yölaulajien ja -huutajien "runsaus"  - eli ainakin viitakerttunen, pensassirkkalintu, liejukana ja luhtahuitti olivat bongattavissa Etelä-Lapissa. Näiden lisäksi oma Lapissa havaitsemieni lintulajien lista kasvoi Rovaniemellä marraskuussa viihtyneellä nunnataskulla - joka oli samalla vuoden ainoa "elikseni" eli itselleni kokonaan uusi laji.

Lintuvuodet ovat aina erilaisia, joten saapa nähdä, mitä tämäkin vuosi tuo tullessaan. Tästä se kuitenkin lähtee... ;-)