31.3.2012 - kevättä etsimässä

Talvi tuntuu pitävän Lappia vielä tiukasti otteessaan. Perjantaiaamuna mitattiin Kemijärvellä 24 pakkasastetta, eikä lauantaiaamu tuntunut juurikaan lämpimämmältä. Arkiviikon ainoana lintuhavaintona kirjasin keskiviikkona Pitkänsillan edustalla olevilla pilkkiavannoilla hyörineet kahdeksan harmaalokkia, jotka nekin pakkanen varmaankin ajoi sulempien vesien ääreen. Perjantaina kävimme koko perheen voimin kauppareissulla Rovaniemellä, jossa bongasimme sekä tunturipöllön että Lordin. Muksuista molemmat olivat hauskoja...

Lauantaiaamuna lähdin retkelle Juujärven suuntaan tavoitteenani löytää edes jokunen muuttolintu. Hiljaista kuitenkin oli. Juujärven tienhaarassa ruokaili sentään muutama pyy ja Peunojen ruokinnalla ehdin muun tekemisen puutteessa ottaa pari ruutua oravasta, ennen kuin tyhmyyksissäni lataamatta jäänyt kameran akku hyytyi.

Jatko sujui suunnilleen yhtä ankeissa merkeissä, sillä Seitakorvan alapuolella oleva sula oli huvennut onnettoman pieneksi ja Luusuassa ei hämmästyksekseni ollut sulaa ollenkaan! Olin saanut tehtäväkseni tuoda reissusta kotiintuomisiksi pajunoksia, joten lintujen ja potentiaalisten retkikohteiden vähyyden vuoksi keskityin seuraavaksi niiden hakuun. Kaupunkiin palattuani päätin tsekata löytyisikö Pitkänsillan ratapenkasta sopivia virpomisoksia - ja siinä sivussa tein sitten päivän ainoan muuttolintuhavainnon, kun ohitseni lensi kaksi pulmusta.

Iltapäivällä virittelin kotipihalla pikkulintupyyntiä, ja rengastin jonkun viherpeipon ja sinitiaisen - ja päivän mittaan pihassa näyttäytyivät myös kevään ensimmäiset urpiaiset. Iltasella käväisimme vielä mutkan Uinoilla, sillä Kauko oli hakenut Hyypiön suoralta autoon törmänneen lapinpöllön, jonka kiikutin koulumme pakastimeen muiden museolle menevien näytteiden (mm. edellisviikolla Halosenrannalta löytyneen saukon) seuraksi.

25.3.2012 - Etelä-Lapin kierros

Sunnuntaiaamuksi olin sopinut Hamarin Allanin kanssa tapaamisen Rovaniemelle "vanhaa aikaa" kello kahdeksaksi - sillä yöllä siirryttiin kesäaikaan. Ajellessani Rovaniemeä kohti jotakuinkin aikataulussa laskin jo matkalta Vikajärveltä 10 joutsenta. Shellillä nautittujen aamukahvien jälkeen jatkoimme Allun autolla ensin Niskanperälle, jossa tunturipöllö nökötti komeana suosikkikuusensa latvassa.

Niskanperältä jatkoimme Hirvaalle, jossa oli yllättävän vähän sulaa eikä yhtään lintua, ja sieltä suuntasimme koluamaan Ylitornion ja Pellon maisemia toiveenamme löytää edes jotakin... Toivelistamme kärkipäässä olivat muut isot pöllöt, lähinnä tietenkin lapinpöllö, ja harmaapäätikka, josta meillä oli jonkinlaiset nuotit Pellon Sirkkakoskelle. Koska Allulla oli mielessään selkeä reittisuunnitelma, sain itse keskittyä maisemien ihailuun ja mahdollisten siivekkäiden havainnointiin. Alkumatkalla oli kuitenkin hyvin hiljaista, joten hauskuutimme itseämme kiipeämällä jopa pariin (itselleni uuteen) lintutorniin.

Ahvenjärven tornista näimme peräti kaksi jäällä tepastelevaa joutsenta, mutta jälkimmäisestä tornista saimme tyytyä vain Portimojärven maisemiin. Myöskään kiepsahdus Tornionjokivarressa mm. Kaulinrannan kylällä ei tuottanut juuri muuta kuin variksia ja harakoita. Siirtyminen Pellon puolelle ja Sirkkakoskelle sen sijaan palkittiin maittavasti. Ensimmäinen piristävä havis oli tien yli pomppinut kärppä. Myös piha jossa harmaapäätikkapariskunta oli pitkin talvea havaittu oli helppo tunnistaa Halosen Jorman paikalle jättämien verkkokeppien perusteella - Jorma kun oli pari viikkoa aikaisemmin käynyt rengastamassa tikat piharuokinnalta. Odottelimme päätien reunassa hetken aikaa, näkyisikö tikkoja, mutta saimme tyytyä vain urpiaiseen ja kolmeen pikkuvarpuseen. Sitten päätimme kokeilla atrappia. Allu ehti soittaa atrappia ehkä vajaat kymmen sekuntia, eikä mp3:lta ennättänyt kuulua vielä kuin pari hpt:n rummutussarjaa, kun näimme jo tikan lentävän talon takana oleviin haapoihin. Sammutimme atrapin saman tien ja kaivoimme kaukoputken auton perästä, jolla sitten ihailimme hetken aikaa komeaa harmaapäätikkakoirasta.

Tikkapaikalta suunnistimme Sirkkakosken sulalle, jossa näkyi koskikara ja kaksi joutsenparia, ja kohta retkemme vieläkin niukka havaintoluettelo kasvoi myös pyyllä.

Seuraavaksi varsinaiseksi kohteeksemme valitsimme Lohinivan, jossa oli oleillut enimmillään yhdeksän lapinpöllöä. Tosin matkalla sinne kiikaroimme aika monta puronvartta ja etsimme koko ajan puunoksilta ja tolppien nokasta jotain pysäyttävää - mutta turhaan. Myöskään ajo Lohinivan läpi ja muutama pysähdys parhaimman näköisillä peltoaukeilla ei tuottanut yhtään pöllöhavaintoa. Olin kuitenkin varmistanut jo matkalla Mäkelän Jyrkiltä, että ainakin Sinetässä viihtynyt lapinpöllö oli edelleen paikalla, joten siirryimme seuraavaksi sinne. Pöllöpaikalle saavuttuamme näimme heti joukon kuvaajia, ja pitkien teleobjektiivien osoittamassa suunnassa istui sitten itse pöllö. Paikalla oli muutama rovaniemeläinen kuvaaja sekä Latjan Arin opastama Finnaturen ryhmä. Vastapalveluksena kuvauksellisuudesta Ari yritti tarjota pöllölle päivälliseksi pilkkisiiman päässä vetämäänsä myyrää, mutta ainakaan tällä kertaa ei helppo eväs linnulle kelvannut. 

Hetken aikaa lintua katseltuamme ja muutaman kuvan otettuani jätimme ammattimaisemmat kameran ulkoiluttajat paikalle ja jatkoimme omalle evästauollemme ja sitten kohti Rovaniemi Cityä. Roissa piipahdimme vielä pikaisesti Ounaskoskella ja Ounasvaaran ruokinnalla, minkä jälkeen retkemme oli paketissa ja lähdin itse palailemaan kohti Kemijärveä (jonne saavuin klo 19) ja Allu kohti Kemiä.

24.3.2012 - Kalkonniemen harmaalokit

Alkukevät on Lapissa kaikkein ahdistavinta aikaa... Etelä- ja Keski-Suomesta tulvii havaintoja jos jonkinmoisista muuttolinnuista, mutta täällä pohjoisessa lähes kaikki potentiaaliset retkikohteet ovat vielä paksun lumi- ja jääkerroksen alla. Lisääntyvä valoisa aika houkuttelisi kyllä retkille, mutta todellisuudessa maastossa on edelleen varsin talvista. Lauantai-iltapäivänä suunnistimme kuitenkin koko perheen voimin Kalkonniemen kärkeen lähinnä makkaranpaistoon, mutta taustalla oli tietenkin toive siitä, että pohjapadon sulalla olisi sittenkin jotain kiikaroitavaa... No - kiikaroitavaa löytyi onneksi jo menomatkalla, kun Imposenniemen ruokintapaikalla näkyi kaksi metsäkaurista. Eikä makkaranpaistokaan ihan haviksitta sujunut, sillä sulalla oli kuin olikin lintuja - peräti 16 harmaalokkia. Eli on kai se uskottava, että kevät on nyt täälläkin...

15.3.2012 - teeriä ja ukuleita

Koulupäivän jälkeen lähdin ajelemaan kohti Rovaniemeä tarkoituksenani osallistua LLY:n hallituksen kokoukseen ja Lintuiltaan. Misin tienhaarassa ollut teeriparvi (ainakin 22 kpl) pakotti kuitenkin tekemään ensimmäisen U-käännöksen - ja vaikkei keli kovin kummoinen ollutkaan, napsin tienvarsipuissa ruokailleista linnuista joitakin ruutuja auton ikkunasta.

Koskapa olin ihan hyvissä ajoin liikkeellä ja Lintuillan aiheena oli sopivasti tunturipöllö, päätin ennen Arktikumille menoa käydä tarkistamassa vieläkö Niskanperän pöllö olisi paikalla. No, siellähän se istuskeli leppoisan näköisenä ladon katolla, lennähti kerran vähän tuulensuojaisempaan paikkaan ja jatkoi taas istumistaan välillä vieressään vierailleesta harakastakaan piittaamatta.

Vajaan tunteroisen lintua seurailtuani ja paikalla käyneiden ihmisten (mm. YLE:n uutiskuvaajan ja -toimittajan) kanssa rupateltuani jatkoin Arktikumille kokoustamaan ja katsomaan Rikkosen Martin komeita tunturipöllökuvia lajin pesimäalueilta. Enempää lintuhavaintoja ei päivälle enää tullut, sillä kotimatkalle suunnittelemani pöllöretki kariutui navakkaan tuuleen. Kotiuduttuani huomasin sähköpostista rengastustoimistolta tulleen kirjeen - kaksi kesällä 2007 täällä Kemijärvellä rengastamaani tiibetinhanhea oli havaittu tammikuussa Hollannissa.

9.-11.3.2012 - edes takas risteilyä

Perjantaina iltapäivällä lähdimme koko perheen voimin ajelemaan kohti Ranuan Simojärveä. Hiihtolomaviikon suunnitelmat olivat menneet muun pesueen sairastelujen vuoksi moneen otteeseen uusiksi, ja nyt viikonlopun strategiaksi oli muotoutunut se, että nakkaan muut pariksi päiväksi appivanhempien luokse ja jatkan sitten lauantaina itsekseni etelään. Juotasjärven kohdalla muistin Allun havainneen paikalla olevassa pienessä sulassa isokoskelon jo tammikuussa, ja pikapysähdys sillan kohdalle varmisti sen, että naaraslintu oli edelleen hyvävoimaisena paikalla. Seuraava lintuhavainto tuli Piittisjärveltä, jossa sillan pielessä nökötti koskikara, ja vielä Kaitavirralla tehtiin pikapysähdys ja tarkistettiin että talvehtivat joutsenet ovat yhä hengissä. Illalla huomasin Tiirasta että Rovaniemen Niskanperältä oli löytynyt tunturipöllö, joten seuraavan aamun ajosúunnitelma olikin sitten sitä myöten selvä.

Herätyskello soi aamukuudelta ja aika pian sen jälkeen sain jo Raution Ilkalta tekstarin, että pöllö on yhä paikalla. Itse ehdin Niskanperälle noin kahdeksan aikoihin, jolloin sähköpylvään nokassa nököttävä pöllö löytyi heti. Paikalla olivat mm. Pernun Markku, Maalismaan Lea, Karlinin Olli-Pekka ja Peunan Antti - kaksi viimeksimainittua mittavalla kamerakalustolla varustettuina. Itselläni oli vain kännykkäkamera matkassa, mutta sainpa minä silläkin linnusta kuvan (tuolla yläoikeallahan se napottaa ;-) Tovin aikaa pylvään päällä patsastellutta pöllöä ihasteltuani jatkoin Ounasvaaralle, jossa olevalta ruokinnalta etsiskelin turhaan töyhtötiaista, mutta ainoa parempi laji paikalla oli pähkinähakki. Sitten jatkoin pikapuolin lentoasemalle ja lähdin Norwegianin kyydillä kohti Helsinkiä. Koneesta pystyin tarkistamaan, että pöllöpellon laidassa oli vielä kaksi bongareiden autoa.

Iltapäivä meni Helsingissä hernerokkasumussa ja vesisateessa, ja iltapuolella lähdin Baltic Princess -paatilla kohti Tallinnaa. Kyseessä oli KD:n kuntavaaliristeily ja sunnuntaiaamuna Tallinnan edustalla pidettävä puoluehallituksen kokous. Matkalla kokousteltiin hyvinkin aktiivisesti ja muutenkin oltiin niin visusti sisällä, että lintuhavainnot jäivät hyvin vähiin. Aamulla Tallinnan satamassa näkyi sentään lokkien ohella jokunen kyhmyjoutsen ja isokoskelo sekä yksinäinen merimetso.

Paluumatkalla livahdin seminaarista muutaman kerran kannelle, mutta upeassa kevätsäässä paistattelevan Suomenlahden pohjoisosat olivat ahtojäiden peitossa ja kunnolla avoveteen päästiin vasta Lauttasaaren edustalla, joten mitään allia kummempaa en päässyt laivalta näkemään. Illaksi lensin taas Rovaniemelle, ajoin hirveässä räntäsateessa Simojärvelle ja joskus yhden jälkeen yöllä olimme viimein kotona.

8.3.2012 - Juujärven lenkki

Viime päivinä eri puolilta Lappia kantautuneet havainnot isoista pöllöistä - etenkin lapinpöllöistä - innostivat minut aamupäiväretkelle Luusuan ja Juujärven maisemiin. Ajelin ensimmäisenä Juujärvelle, missä kiikaroin tovin ajan Peunojen ruokintapaikkaa siellä talven mittaan useampaan kertaan havaitun harmaapäätikan toivossa, mutta paikalla oli hyvin hiljaista. Seitakorvan sulalla käytyäni lähdin palailemaan Luusuan suuntaan, ja Autiosaaressa, juuri ennen kääntymistäni Luusuansaaren tielle, huomasin pellon takana koivun latvassa pienen möykyn. Pöllöhän se oli, (mutta ei todellakaan sellainen mitä olin hakemassa) sillä varpuspöllöhän se siellä istua napotti. Myös Luusuan sulapaikat olivat odotetusti yhä tyhjiä linnuista, eikä peltoaukeiltakaan mitään mainittavaa enää löytynyt, joten aika köyhäksi retki jäi.

Iltapäivällä Anitta ja Veikka käyttivät kissojamme valjaissa pihalla, ja kiitos kissojen, piharuokinnallamme luuhannut varpusparvi nousi nätisti näytille pihapihlajien ja -sireenien latvaosiin. Sieltäpä sitten ynnäsin varpusten joukosta peräti 13 pikkuvarpusta, mikä mahtoikin olla koko Itä-Lapin tähänastinen ennätys.

7.3.2012 - pöllöilyä

Hiihtolomaviikon suunnitelmat menivät pitkälti uusiksi kun koko muu perhe sairastui ärhäkkään flunssaan. Tiistai meni sitten itseltänikin sisähommissa mm. kootessani viimeisetkin alueemme lajit Linnut -vuosikirjan vuoden 2010 faunistiseen taulukoon ja kirjoittelinpa siinä sivussa omia osuuksiani saman julkaisun vuoden 2011 pikkuharvinaisuuskatsaukseen ja Kokko -lehden havaintokatsaukseen. Keskiviikkona olikin sitten taas sellainen olo, että ulos olisi pakko päästä - ja rovaniemeläisten hyvien pöllöhavaintojen innostamana päätin lähteä pöllöretkelle...

Illan ensimmäistä pöllöä ei tarvinnut kaukaa hakea, sillä viedessäni uutta talipötköä pihalle huomasin varpuspöllön lentävän naapurin pihan poikki. Hain pikaisesti kiikarit sisältä ja ehdin nähdä linnun vielä yhdessä pihapuussa, ennen kuin se jatkoi keskustan suuntaan. Illan pimettyä lähdin sitten ajelemaan lisäpöllöjen toivossa. Tarkoitukseni oli kuunnella löytyisikö ampuma-alueen metsistä soidintavia pöllöjä, joten käännyin Ketolasta Sarriojärvelle ja jatkoin Enijärvelle asti vähän väliä pysähdellen. Keli oli upea eli pakkasta oli kymmenkunta astetta, täysikuu oli järkyttävän kirkas, Jupiter ja Venus loistivat lähekkäin taivaalla ja jonkinmoisia revontuliakin oli näkyvissä. Mutta tärkein, eli pöllöt, tuntuivat puuttuvan. No - ihan tyhjä reissu tämä ei onneksi ollut, sillä vähän ennen Enijärveä Lattia-aavan suunnassa puputti helmipöllö. Mutta siihen retken havainnot sitten jäivätkin.