14.-22.2.2015 - vaalistartti

Helmikuun puolivälissä alkoi jo aktiivisempi valmistautuminen huhtikuun eduskuntavaaleihin. Lauantaina 14.2. kävin Torniossa vaalipaneelissa ja etsiskelin samalla pariinkin otteeseen Raumojärvellä oleskellutta tunturipöllöä. Reissun havaintomerkinnät olivat kuitenkin vain kotipihassa äännellyt urpiainen, Rovaniemellä patsastellut naakka, muutamat teeret ja Tornion Liakassa istuskelleet pulut. Seuraavana päivänä pyörähdin Rovaniemellä niin ikään vaaleihin liittyvässä, melkoisessa pakkassäässä pidetyssä laskiaistapahtumassa, jonne mennessä Hyypiössä näkyi hiiripöllö ja Vikajärvellä koskikara.

Torstaina 19.2. kävin Rovaniemellä ortopedillä näyttämässä kesällä loukkaamiani, mutta jo varsin hyvin parantuneita nilkkojani. Vikajärven sillalle näkyi nyt kaksi karaa sekä kaksi saukkoa.

Keskussairaalasta päästyäni pyörähdin Ounasvaaran molemmilla ruokinnoilla, joista Ounasrinteen puoleinen tarjosi närhen, kuusitiaisen, töyhtötiaisen ja puukiipijän.

Seuraavana päivänä löysin itseni taas keskussairaalasta, nyt tosin Iinan kanssa, jolla oli siellä kontrolliaika. Rovaniemeltä jatkoimme rapaisessa plussakelissä Ouluun, jossa minun oli määrä olla lauantaiaamuna Ylen vaalivideon kuvauksissa.

Tämän reissun ensimmäinen merkittävämpi lintuhavainto tulikin lauantaina Ylen toimitilojen vierestä Sepänkadun varresta, jossa näkyi mustavaris. Kuvauksista selvittyäni ajelimme Kemiran altaille, jossa vaihdoin pingviinipukuni kotoisampaan huppariin ja bongasin samalla jo joulukuussa tutuksi tulleen liejukanan.

Kotimatkalla piipahdimme vielä Simojärven mummolassa. Kaitavirran sulalla näkyi iltahämärissä sinisorsakoiras ja Sääskilahdessa puputti helmipöllö.

Sunnuntain mainittavimmiksi lintuhavainnoiksi jäivät pari kotipihasta rengastamaani keltasirkkua.

8.2.2015 - Eko-Sitta

Lauantaiaamuna pidin taas muutaman tunnin verkkoja pyynnissä, mutta sain kiinni vain neljä jo aikaisemmin rengastamaani sinitiaiskoirasta. Kävin myös pikaisella ajelulla Kelloniemessä, jäteasemalla ja Isokylällä Riskinniemessä, mutta en löytänyt mitään mainittavaa - en edes Riskinniementiellä talvehtinutta nakkelia.

Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja suhteellisen tyynenä, eli lännestä tullut myräkkä olikin mennyt ohi jo varhain aamulla, eikä pilannutkaan ulkoilukeliä. Niinpä pakkasin kameran reppuun ja lähdin lompsimaan kohti Kallaanvaaraa tarkoituksenani kävellä lenkki niillä kahdella ruokinnalla, joista oli pihabongauspäivänä ilmoitettu havainnot pähkinänakkelista. Reilun puolenkymmenen kilometrin reipas kävely pelipaikoille ei tuottanut muuta kuin aivan peruslajeja, mutta Rauhantiellä tärppäsi. Muutaman minuutin odottelun jälkeen nakkeli saapui kuin saapuikin ruokinnalle. Viereisen Kangastien varressa sirisi puolestaan 70 tilhen parvi. Paluumatka oli taas hiljainen, vaikka keli olikin kohdallaan.

1.2.2015 - uusi kuu

Tammikuun viimeisen päivän aamu meni viikon mittaan tutuiksi osoittautuneissa merkeissä - eli lumitöissä. Putsattuani pihan kaivoin myös verkkokeppieni välit auki, ja loppupäivä kuluikin sitten mm. pihalintuja rengastellessa ja erilaisiin eduskuntavaaleihin liittyviin vaalikoneisiin vastaillessa. Lintuja liikkui yllättävän hyvin ja päivän saldo oli peräti 28 rengastusta (15 talitiaista, 9 talitiaista, 2 hömötiaista, pikkuvarpunen ja keltasirkku) sekä 11 omaa kontrollia.

Sunnuntaina oltiin jo helmikuussa. Aamu oli tuulinen ja päiväksi oli taas luvattu lumisadetta, joten rengastamaan en nyt ryhtynyt, mutta tsekkasin muuten aika tarkkaan mitä pihassa liikkuu. Päivän saldo kotipihasta oli (ainakin) 21 keltasirkkua, 15 pikkuvarpusta, 7 talitiaista, 6 sinitiaista, 5 tilheä, 5 varpusta, 3 hömötiaista, 2 viherpeippoa, käpytikka, kuusitiainen, harakka, varis, varpusristeymä, punatulkku - ja mukavana yllätyksenä pihapihlajaan ilmaantunut talven ensimmäinen räkättirastas.

Iltapäivällä pyörähdin pikkuretkellä kaupungilla etsiskelemässä mm. useammillakin eri ruokinnoilla vierailleita pähkinänakkeleita. Nakkelia en löytänyt, mutta ensimmäisessä paikassa Kallaanvaaran Mäntytiellä ruokaili pihapihlajassa komea taviokuurna.

Kalkonniemen ruokinnalla oli pitkään hiljaista, mutta sitten alkoi korkealta männyistä kuulua jatkuvaa "tvink - tvink" -varoittelua. Kuuntelin sitä aikani, ja ajattelin että mikä tuota talitiaista riepoo, kun huutaa vaan eikä tule ruokinnalle. Sitten näin linnun liikahtavan ja nappasin sen kiikariini - ja sehän olikin koiraspeippo! Äänihän oli tietenkin ollut mitä tyypillisin, mutta sitä kuunnellessani ei kyllä käynyt mielessäkään että helmikuisessa mäntymetsässä liikkuisi peippo...

Piipahdin vielä pikaisesti jäteasemalla ja Tohmossa ennen kotiutumistani, mutta ainoaksi lisälajiksi tulivat jäteasemalla lennelleet korpit - ja loppujen lopuksi päivän lajimäärä nousi ajankohtaan nähden ihan mukavaan 17 lajiin.

24.-25.1.2015 - pihabongailua

Viikko vierähti taas nopeasti, ja ainoa havismerkintä arkipäiviltä oli aamutaivaalta kuulunut taviokuurna. Lauantaina aloitin kuitenkin kohta herättyäni ja aamukahvit keitettyäni tämänvuotisen pihabongaustuntini, ja parinkymmenen asteen pakkasessa pihallamme kävikin melkoinen vilinä. Kello 11 - 12 kirjasin pihalta ja koti-ikkunoista seuraavat linnut: keltasirkku 16, pikkuvarpunen 15, urpiainen 10, punatulkku 10, talitiainen 7, sinitiainen 5, varpunen 4, hömötiainen 3, harakka 2, viherpeippo 2 sekä käpytikka, kuusitiainen, varis ja varpusristeymä - yksi kutakin.

Päivän jo hämärtyessä kävin pikaretkellä jäteasemalla, josta löytyi parikymmentä varista ja harakkaa ja kymmenkunta korppia - muttei mitään sen kummempaa.

Sunnuntaiaamuna rengastin pihasta neljä sinitiaista ja talitiaisen, ja kontrolloin kuusi niiden lajitoveria. Päätin käydä jäteasemalla nyt paremmassa valossa, mutta havainnot jäivät edellispäivääkin laimeammiksi. Piipahdin myös Tohmossa, jonne saavuttuani editseni lensi tien poikki pähkinänakkeli. Haeskelin lintua hetken verran, ja kohta löysinkin sen eräältä ruokinnalta Karvakkotien varresta. Vuodenpinnatilastonikin sai pitkästä aikaa täydennystä niin ikään tien yli lentäneen pyyn muodossa.

17.-18.1.2015 - rengastuskauden avaus

Tammikuun kolmantena viikonloppuna aloitin rengastusvuoteni ja kihlasin 15 lintua (7 talitiaista, 3 sinitiaista, 2 varpusta, kuusitiaisen, pikkuvarpusen ja punatulkun) ja kontrolloin 19 aikaisempaa rengastustani. Näistä talven toinen kotipihasta pyydystämäni kuusitiainen oli toki ihan mukava rengastuslaji.

Samoin silmään pisti se, että nuorista talitiaisista huomattava osa oli yllättävän vaaleita.

Sain myös vuoden 2014 rengastukseni naputeltua rengastustoimistoon, ja saldoksi kertyi yhteensä 684 rengastusta, jotka jakautuvat seuraavasti: kanahaukka 1, maakotka 7, sääksi 2, tuulihaukka 5, muuttohaukka 6, metso 1, kuovi 3, harmaalokki 15, suopöllö 1, helmipöllö 18, käpytikka 4, pikkutikka 1, keltavästäräkki 1, västäräkki 1, tilhi 7, rautiainen 4, punarinta 9, laulurastas 3, punakylkirastas 1, tiltaltti 1, pajulintu 11, kirjosieppo 5, hömötiainen 51, töyhtötiainen 2, kuusitiainen 2, sinitiainen 90, talitiainen 174, puukiipijä 1, harakka 3, varis 1, varpunen 88, pikkuvarpunen 23, järripeippo 1, viherpeippo 94, vihervarpunen 2, urpiainen 3, punatulkku 19, keltasirkku 3, pohjansirkku 1, pajusirkku 17 ja varpusristeymä 1.

Viikolla tulikin heti muutama kontrollitieto. Tauvossa syksyllä pyydystämämme nuori helmipöllö oli rengastettu 22 päivää aikaisemmin Kokkolassa Sten Vikströmin toimesta. Niin ikään Tauvossa edellissyksynä kontrolloimani kaksi pajusirkkua olivat saaneet renkaansa Timosen Samilta Oulun Kempeleenlahdella ja Pasasen Eskolta Limingan Temmesjokisuussa. Myös yhdestä lokakuussa Kuusiselän kaatopaikalla lukemasta harmaalokista tuli jo löytötiedot. Lintu oli rengastettu edellisvuoden marraskuussa niin ikään kaatopaikalla, mutta vähän Oslon eteläpuolella.

11.1.2015 - Kelloniementiellä

Sunnuntaina teki taas mieli päästä maastoon, ja koskapa en mitään muutakaan keksinyt, päätin lähteä vähän pitemmälle päiväkävelylle. Tosin päivän ensimmäiset lintuhavainnot kirjasin jo kotipihalta. Kuusitiainen käy edelleen aktiivisesti ruokinnallamme ja pihatuomessamme oli aamuhämärissä peräti kolme käpytikkaa jonottamassa talipötkölle pääsyä. Aamuyhdentoista maissa Anitta nakkasi minut Kelloniemeen, josta lähdin pikkuhiljaa saapastelemaan kotia kohti. 

Jo Kelloniemestä löytyi tienvarsiruokinnalta kuusitiainen sekä jokunen tali-, sini- ja hömötiainen, käpytikka ja harakka. Aurinko kurkisteli horisontissa ja pakkasta oli yli kaksikymmentä astetta, joten matkaa sai taittaa parta kuurassa ja aika ajoin myös rillit huurussa. 

Termuslahden pohjukasta löytyi yhdeltä piharuokinnalta jälleen kuusitiainen sekä mm. puolenkymmentä punatulkkua. Seuraava havismerkintä oli tien yli lentänyt närhi ja jälleen kuusitiainen Halosenrannalta pihalta, josta löytyivät myös kymmenen kilometrin pituisen kävelyretken ainoa viherpeippo, toinen närhi ja kolme punatulkkua. Samassa paikassa näkyi myös korppi.

Taipaleen loppupäästä löytyi vielä tienvarsikoivuissa ruokaillut 80 urpiaisen parvi, käpytikka ja puolenkymmentä tilheä. Tali- ja hömötiaisia näkyi matkan varrella 25 kappaletta kutakin ja sinitiaisia kymmenen. Aamulla autosta näkemiäni neljää kuurnaa en kävellessä enää löytänyt.

Päivän mielenkiintoisin havainto (neljässä paikassa näkemieni kuusitiaisten lisäksi) tuli vasta kotiin saavuttuani, sillä takapihallamme ruokaili jänis, jolla oli yllätykseksemme mustat korvat. 

6.1.2015 - Azure Tit

Joululoman viimeinen päivä sujui samoissa merkeissä kuin ensimmäinenkin - eli bongatessa. Starttasin tien päälle pian aamukuuden jälkeen auton lämpömittarin näyttäessä vähän väliä -33 asteen lukemia. Pelkosenniemellä pysähdyin Andy McCoyn patsaan kummastukseksi vaihtamaan kelkkahaalarin päälleni, jotta tarkenin jatkaa ajamista. Ja ohitettuani Sodankylän, kuun edelleen paistaessa ja tähtien loistaessa taivaalla, pakkasta oli pahimmassa paikassa peräti -35 astetta. Päivän ensimmäiset linnut osuivat tielleni Kittilän ja Kolarin rajalla - ihan kirjaimellisesti. Sillä yhtäkkiä auton keulan edessä näkyi ainakin kymmenen riekkoa. Paniikkijarrutus tepsi, eikä yhdestäkään tullut paistia.

Vähän kymmenen jälkeen olin viimein perillä määränpäässäni Kolarin Kurtakossa, jossa ajelin erään talon vierustalle valmiina kiikaroimaan sen lintulautaa. Kohta pihalle ilmestyi talon isäntä, eikä mennyt kuin hetki kun istuin jo sisällä kahvittelemassa lämpimän leivinuunin vieressä, josta olikin paljon mukavampi seurailla lintulaudan tapahtumia. Kello 10:58 sitten tärppäsi, ja Rauni ja Auvo Vaattovaaran lintulaudalla jo marraskuun alusta asti vieraillut valkopäätiainen saapui ruokailemaan. Valkopäätiainen oli kohdallani jo kolmas lajin edustaja - edelliset olin nähnyt Ruukissa 1992 ja Sallassa 2007 - mutta kauniin linnun seuraileminen piristi kyllä kovasti kylmää pakkaspäivää. Räpsin ikkunan läpi joukon dokumenttikuvia ja kahvittelin ja rupattelin vieraanvaraisen isäntäväen kanssa vielä tunteroisen, ennen kuin lähdin ajelemaan pikkuhiljaa kohti kotia.

Paluumatkalla päätin hetken mielijohteesta käydä tsekkaamassa Ylläksen maisematien ja Äkäslompolon ja piipahdin myös luontokeskus Kellokkaassa verestämässä muistoja vuodelta 2000, jolloin olin noissa maisemissa lintulaskentahommissa. Äkäslompolossa pakkasta oli yhtäkkiä vain vähän toistakymmentä astetta, tunturissa tuuli ja näkyvyyttä oli varsin niukasti. Kylältä löysin vain varpusparven ja pari talitiaista sekä Äkäsjoessa pulikoivan koskikaran.

Jatkettuani matkaa kohti Kittilää lensi Kukaslompolonvaaran kohdalla tien yli hiiripöllö, joka jäikin päivän viimeiseksi lintuhavainnoksi. Sodankylässä piipahdin vielä Pihajoen Ossin ja Raisan luona iltapäiväkahvilla ennen kuin jatkoin kotiin valmistautumaan seuraavana päivänä alkavaa kevätlukukautta varten.