sunnuntai 11. tammikuuta 2015

11.1.2015 - Kelloniementiellä

Sunnuntaina teki taas mieli päästä maastoon, ja koskapa en mitään muutakaan keksinyt, päätin lähteä vähän pitemmälle päiväkävelylle. Tosin päivän ensimmäiset lintuhavainnot kirjasin jo kotipihalta. Kuusitiainen käy edelleen aktiivisesti ruokinnallamme ja pihatuomessamme oli aamuhämärissä peräti kolme käpytikkaa jonottamassa talipötkölle pääsyä. Aamuyhdentoista maissa Anitta nakkasi minut Kelloniemeen, josta lähdin pikkuhiljaa saapastelemaan kotia kohti. 

Jo Kelloniemestä löytyi tienvarsiruokinnalta kuusitiainen sekä jokunen tali-, sini- ja hömötiainen, käpytikka ja harakka. Aurinko kurkisteli horisontissa ja pakkasta oli yli kaksikymmentä astetta, joten matkaa sai taittaa parta kuurassa ja aika ajoin myös rillit huurussa. 



Termuslahden pohjukasta löytyi yhdeltä piharuokinnalta jälleen kuusitiainen sekä mm. puolenkymmentä punatulkkua. Seuraava havismerkintä oli tien yli lentänyt närhi ja jälleen kuusitiainen Halosenrannalta pihalta, josta löytyivät myös kymmenen kilometrin pituisen kävelyretken ainoa viherpeippo, toinen närhi ja kolme punatulkkua. Samassa paikassa näkyi myös korppi.

Taipaleen loppupäästä löytyi vielä tienvarsikoivuissa ruokaillut 80 urpiaisen parvi, käpytikka ja puolenkymmentä tilheä. Tali- ja hömötiaisia näkyi matkan varrella 25 kappaletta kutakin ja sinitiaisia kymmenen. Aamulla autosta näkemiäni neljää kuurnaa en kävellessä enää löytänyt.

Päivän mielenkiintoisin havainto (neljässä paikassa näkemieni kuusitiaisten lisäksi) tuli vasta kotiin saavuttuani, sillä takapihallamme ruokaili jänis, jolla oli yllätykseksemme mustat korvat.