No - sehän ei minua suinkaan haitannut, sillä kyseessä oli minulle jopa uusi rengastuslaji (näköjään n:o 128) ja - kun kaikesta kerran voi pitää kirjaa - myös kosketuspinna (n:o 164). Eli enpä siis ollut ennen päässyt kädestä pitäen tekemään tuttavuutta tämän persoonallisen lintulajin kanssa. Aluksi naakka oli varsin ymmärrettävästikin melkoisen äkeä, mutta pienen neuvottelutauon jälkeen pääsimme sopuun pelisäännöistä, ja kohta lintu ampaisi taas taivaalle kiiltelevä ST -rengas nilkassaan.
Sunnuntaiaamuna kävin parin tunnin retkellä Isokylän ja entisen sellutehtaan maisemissa. Jo kotipihaan kuului päivän ensimmäisen kaakkurin kaakatus ja seuraava löytyi Kalkonniemestä. Tosin ajomatkan varrella laskin jo Isokylältä 70 variksen parven. Imposenniemen pelloilla pyöri puolestaan haarapääskyjä, joita ynnäsin ainakin 57. Seuraavan mainittavamman havainnon kirjasin vasta sellutehtaan jätevesijärveltä, jossa sini- ja jouhisorsien, haapanoiden, tavien, tukkasotkien ja telkkien seassa uiskenteli myös yksinäinen lapasorsa. Kaupunkialueella pesivissä joutsenpoikueissa näkyi Pitkänsillan pohjoispuolella viisi ja Kuumalammella kolme isoa poikasta. Illalla pyörähdin vielä mutkan Varastotien varressa ja Pöyliöjärvellä. Katsastusaseman takana olevilla lietteillä sirisi ja tepasteli kaksi lapinsirriä.
