keskiviikko 17. lokakuuta 2012

17.10.2012 - iloisia yllätyksiä

Lokakuu on edennyt hurjaa kyytiä ja etenkin illat ovat täyttyneet erilaisista kokouksista ja muista riennoista - ja myös tulevat kuntavaalit ovat työllistäneet yllättävänkin paljon. Kävin 9.10. Rovaniemellä Maakunnallisen luontokasvatuksen yhteistyöryhmän kokouksessa, jonka jälkeen piipahdin nopeasti Harjulammella ja Aronperällä. Ainoa mainittava havainto oli Aronperällä lennähdellyt äänetön niittykirvinen. Viikon muita havaintoja edustivat vain piharuokinnallamme pistäytyneet närhi ja pähkinähakki.

Syyslomaviikko alkoi niin ikään kiireisenä. Lauantaina kävin kuitenkin läpi lähialueen parhaat lintukohteet, mutta saaliiksi kertyi vain jokunen haapana, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, mustalintu, isokoskelo ja uivelo. Sunnuntaina taas rengastelin jonkin aikaa pihalintuja, joista etenkin talitiaisia näytti olevan roimasti liikkeellä. Muutaman tunnin pyyntisaldoksi kertyikin peräti 44 talitinttiä (39 rengastusta ja 5 omaa kontrollia), kolme hömppää, kaksi sinitiaista, pikkuvarpunen ja viherpeippo.

Autoni pelitti jälleen, sillä taannoinen takkuilu oli johtunut vain jonkin johdon huonosta kiinnityksestä starttimoottoria vaihdettaessa. Niinpä pääsin maanantaina kyyditsemään jopa sisäministeri Räsästä hänen Rovaniemen vierailullaan. Sieltä olikin sitten kiirehdittävä kaupunginvaltuuston kokoukseen, joten linturetket jäivät taas väliin.

Tiistaina maisema muuttui kertaheitolla lumisateen myötä. Keskiviikkoaamuna laitoin taas lintuverkot vireeseen jatkaakseni tinttipyyntiä. Aamupäivän rengastussaldoksi (takapihan 9 ja etupihan 6 metrisellä lintuverkolla) tuli nyt 22 tali- ja kaksi sinitiaista sekä kolme viherpeippoa. Iloinen yllätys ja kaivattu vuodari oli pyynnin aikana pihapihlajassa piipahtanut mustapääkerttukoiras.



Iltapäivän sekoitti sitten mukavasti kollegaltani Päivi Sallménilta tullut kuvaviesti vanhempiensa pihassa pyörivästä ja kanalaankin tunkevasta oudosta linnusta - joka heti kuvasta oli tunnistettavissa turturikyyhkylajiksi! Poistin ripeästi lintuverkot pyynnistä ja polkaisin vajaan kilometrin päässä olevaan pihaan, johon kyyhky kohta saapuikin.



Lintu osoittautui turturikyyhkyksi ja oli tosiaan hämmästyttävän kesy, eli sen pakoetäisyys oli vain metrin luokkaa. Näin ollen sain siitä jopa kännykällä ihan kelpo kuvia. Seurailin lintua talon emännän kanssa ja sen vointi oli sen verran huolestuttava, että poljin kotiin ja palasin kohta autolla paikalle haavi ja lintuhäkki mukanani. Märän ja kylmissään olevan näköinen lintu päästi edelleen lähelle, mutta karkasi aina haavin alta. Sovin kuitenkin emännän kanssa, että mikäli lintu menee taas kanalaan, he sulkisivat oven jotta saisimme otettua sen hoitoon.


Hetken päästä - kun olin juuri sopivasti ehtinyt mukaan Uusi paikallisuus -hankkeen tuulivoimapaneeliin - sainkin Päivin kautta viestin, että "sun pulu on kiikissä kirjavan kukon eteisessä". Livahdin ensimmäisellä kahvitauolla paikalle, nappasin kyyhkyn matkaani ja järjestin sille lokoisat olot omaan autotalliini, jossa onkin ajan mittaan majaillut lintuja hiiri- ja sinisuohaukasta pikkukajavaan, tiibetinhanheen ja joutseneen asti. Saapa nähdä miten lintu tokenee ja voiko sen vielä päästää luontoon tänä syksynä, vai päätyykö se viettämään talvensa esim. Ranuan eläinpuistossa tai Korkeasaaressa.

PS: Turturikyyhky oli näköjään jo 200. Kemijärvellä havaitsemani lintulaji ja mustapääkertun ja turturin myötä tämän vuoden aikana LLY:n alueella havaitsemieni lintulajien määrä nousi jo sivuamaan Mäkisen Anssin vanhaa alue-ennätystä eli 182 lajia. Tosin Hamarin Allanilla on menossa Lapin lintujen suhteen melkoinen The Big Year ;-)