6.-7.3.2014 - pyörähdys Meri-Lapissa

Hiihtolomaviikkoa häiritsivät muutamat pakolliset kokoukset (mm. kaupunginvaltuusto) ja emännän abeille pitämät tentit. Hetken mielijohteesta päätimme kuitenkin pyörähtää loppuviikosta Meri-Lapissa. Reissun paras lintuhavainto tuli jo menomatkalta Rovaniemen Vaattungista, jossa 2kv maakotka kaarteli komeasti aivan ajotien yläpuolella. Pääosa torstaista kului Haaparannassa ja Torniossa lähinnä kaupoissa, mutta iltahämärissä laskin sentään Rajalla -kauppakeskuksen yläpuolelta 150 naakkaa. Perjantain vietimme puolestaan Kemissä, mm. oheisissa tunnelmissa.

Iltapäivällä käväisimme Ajoksessa, jossa piti olla sulaa ja joitakin muuttolintujakin, mutta alueella vallitsi sellainen hernerokkasumu, että näkyvyyttä oli vain viitisenkymmentä metriä suuntaansa. Sumusta satamaan putkahtanut Sampo -jäänmurtaja oli kuitenkin ihan näkemisen arvoinen ilmestys. Illalla kotiin ajellessamme taivaalta tulikin sitten koko matkan ihan silkkaa vettä.

1.-3.3.2014 - hiihtoloman alkua Ranualla

Lauantaina ajelimme koko pesueen voimin Ranualle. Olin lupautunut pitämään pöllöaiheisen esitelmän eläinpuistolla, joten ajomatkan aikana peruutuspeilistä mulkoilivat koululta rekvisiitaksi lainaamieni lapin- ja viirupöllön nappisilmät. Täytettyjen pöllöjen lisäksi esitelmääni kuului myös digi- ja diakuvien katsomista sekä ääninäytteiden kuuntelemista, mutta illan varsinainen huipentuma oli kuitenkin otsalamppujen valossa tekemämme pöllöretki eläinpuistoon. Johdantoni jälkeen kaikki paikalle saapuneet pääsivät kuuntelemaan ihan livenä kolmen huuhkajan ja lehtopöllön komeaa huhuilua, ja kuulimmepa me myös tunturipöllön ja maakotkan ääntelyä. Ja tokihan nuo linnut - kuten eläinpuiston muutkin pöllöt - myös nähtiin. Illan lopuksi rengastin puistossa hoidossa olleen, lähipäivinä luontoon taas pääsevän vanhan kanahaukkakoiraan.

Seuraavana aamuna singahdin sitten laskemaan Simojärven talvilintureittiäni. Jo lähtöpaikkaan siirtyessäni näin viisi teertä ja Aittoniementien varresta löysin heti muutaman pyyn. Marjalahden kohdalla lauloi tien varressa puukiipijä ja heti sen jälkeen näin peräti kuuden närhen parven. Lähitalon isäntä oli nähnyt paikalla fasaaninaaraan viimeksi samana aamuna, mutta itse jouduin tyytymään vain sen tuoreisiin varpaanjälkiin sekä kauempana metsässä nauraneeseen harakkaan.

Sääskilahden kylälle päästyäni minut ylitti viiden taviokuurnan parvi, löysin yhden närhen lisää ja tienvarressa lauloi taas puukiipijä. Laskennan päätöspisteestä appivanhempieni pihasta löytyi vielä pari viherpeippoa.

Kaikkiaan havaitsin reitillä seuraavat linnut: pyy 3, teeri 5, fasaani 1 (jäljet), käpytikka 2, hömötiainen 24, sinitiainen 3, talitiainen 17, puukiipijä 2, närhi 7, harakka 1, viherpeippo 2, taviokuurna 5 ja punatulkku 10. Iltapäivällä näin saunarannasta vielä pari teertä ja Porosaaresta mantereelle lentäneen kanahaukan. Kävin myös mutkan Kultisalmen ja Välttämönsalmen sulilla, joista ei mitään varista, harakoita ja viherpeippoja kummempaa kuitenkaan löytynyt.

Maanantaina keli muuttui taas melkoisen kurjaksi. Kävin kuitenkin tsekkaamassa Kaitavirran sulan, josta löytyi nyt vain viisi koskikaraa. Kotimatkan ainoaksi lintuhavainnoksi kirjasin kaksi Hoppulassa näkynyttä teertä.  

1.-28.2.2014 - kokouksia, juhlia ja liikuntaa

Helmikuu hurahti vaihtelevassa säässä ja vaihtelevien aktiviteettien merkeissä. Heti kuun ensimmäisenä iltana vietettiin Kuusamossa Mäkelän Jyrkin 50 -vuotissynttäreitä, jotka jatkuivat seuraavana päivänä synttärivieraiden Kuusamon luonnonystäville tarjoamien seminaariesitelmien merkeissä. Sain itse kunnian olla seminaarin aloitusesiintyjä, eli näytin kuvia Lapin vuodenkierrosta lintumiehen silmin. Muita esitelmöitsijöitä olivat Ahtisen Jarmo, Jyrki itse, Hukkasen Markku ja Karlinin Olli-Pekka sekä Anne Jäkäläniemi (joka tosin ehti lähteä paikalta ennen oheisen kaverikuvan ottoa).

Kuukauden toisena viikonloppuna ohjelmassa oli Seinäjoella pidetty rengastajakokous. Hyppäsin perjantaina koulun pihalta Ahtisen Jarmon kyytiin, ja ajelimme Rovaniemelle, josta jatkoimme junalla Seinäjoelle. Samaan kyytiin tulivat myös Karlinin O-P, Maalismaan Lea ja Suopajärven Matti. Perjantai-illan illanviettoon olikin sitten jo kokoontunut iso joukko tuttuja eri puolilta Suomea.

Kävin lauantaiaamuna ennen kokouksen alkua kävelemässä lenkin läheisen Kyrkösjärven sulalla, josta löytyivät joutsen, sinisorsa ja 1-2 koskikaraa, mutta muuten viikonloppu kuluikin sitten sisätiloissa esitelmiä kuunnellen.

Seuraavana lauantain ohjelmassa oli sitten LLY:n vuosikokous Rovaniemellä - eli helmikuuhun mahtui tosiaan melkoinen läjä lintu- ja luontoaiheisia kokouksia ja esitelmiä muista kokouksista puhumattakaan. Ja kyllästyttyäni vuodenvaihteessa huonoon peruskuntooni noudatin edelleen itselleni antamaa uudenvuodenlupausta, eli pyrin harrastamaan päivittäin jonkin sortin liikuntaa. Muutamana päivänä rengastelin kuitenkin taas pihalintuja, joiden sekaan mahtuivat vuoden ensimmäiset urpiaisetkin.

Kuun viimeisenä sunnuntaina pyörähdimme Simojärvellä appiukon 70 v -synttärikahveilla ja tapaamassa sukulaisia. Kaitavirran sillalle näkyi seitsemän koskikaraa, mutta ei mitään muuta. Läheisellä Lautaselällä taas patsasteli parinkymmenen teeren parvi. Muita helmikuun havismerkintöjä olivat kotipihalta 21.2. näkemäni poikkeuksellinen 40 variksen yöpymisparvi ja seuraavana päivänä piharuokinnalla pistäytynyt tundraurpiainen.

26.1.2014 - pihabongausta...

Tammikuun eteneminen on näkynyt päivien pitenemisenä, mutta lintupuolella on ollut hiljaista. Pari ajoreissua Isokylälle eivät ole tarjonneet lisähavaintoja nokivariksesta, eivätkä mitään muutakaan havikseen laitettavaa. Pihalinnuista mainittavin on ollut lauantaina keittiön ikkunasta näkemäni kanahaukka.

Pientä piristystä talvipäiviin toi kuitenkin BirdLifen Pihabongaus -tapahtuma, jolloin piti tunnin ajan havainnoida oman kotipihan (tai muun sopivan paikan) lintuliikennettä. Oma pihabongaustuntini osui sunnuntaiaamulle, jolloin staijailin pihalla aamukymmenestä eteenpäin. (Tosin apujoukot seurasivat lintuja ikkunasta vielä myöhemminkin päivällä - ja nenänjäljistä päätellen havainnointi on muutenkin ollut aktiivista).

Kaikenkaikkiaan lintuja liikkui mukavasti - liekö osasyy siinä, että edellisaamun lähes 30 asteen pakkanen oli nyt lauhtunut vain jokuseen miinusasteeseen. Välillä oli hiljaista ja ehdin jopa tehdä lumitöitä, mutta aika ajoin pihan yli lenteli lintuparvia ja/tai ruokinnalle pelmahti enimmillään kymmeniä tiaisia. 

Pihabongaustunnin saldo oli seuraava: käpytikka 1, hömötiainen 2, sinitiainen 6, talitiainen 25, harakka 2, varis 2, pikkuvarpunen 11, varpunen 8, viherpeippo 18, punatulkku 1 ja keltasirkku 21. Eli yhteensä lähes sata lintuyksilöä. Sama keltasirkkuparvi on vieraillut pihallamme jo pitempään ja onkin suurin Kemijärven keskusta -alueella näkemäni ko. lajin parvi, mistä lienee kiittäminen sitä, että perinteisten linnunruokien lisukkeena olen alkanut käyttää myös pikkusiemeniä (hamppua ym.) sisältäviä siemensekoituksia.

3.-6.1.2014 - kaamoslintuja

Perjantaina pyörähdimme koko perheen voimin Rovaniemellä. Menomatkalla kiikaroin pikaisesti Vikajärven Pieskanmukan, jossa näkyi koskikara. Muiden käydessä ihmettelemässä kaupungilla olevaa Angry Birds -leikkipuistoa käväisin Iinan kanssa Ounasvaaran ruokinnalla etsimässä ihan toisenlaisia lintuja. Paikalla puikkelehti ainakin seitsemän oravaa, mutta mahtui sinne sekaan sentään jokunen lintukin - joista töyhtötiainen ja kaksi kuusitiaista olivat ne merkittävimmät.  

Lauantaina kävin iltapäivällä tsekkaamassa Käsmäjoen sulan Joutsijärvellä. Myös tämä sula oli hyvän näköinen, mutta mitään isompia yllätyksiä ei löytynyt vaan ainoat paikalla näyttäytyneet linnut olivat kaksi koskikaraa. Ajomatkoillakaan en havainnut kuin pari korppia ja harakkaa – eikä jatkuvasti harmaana pysytellyt pieni pakkassää oikein muutenkaan innostanut.

Rengastusvuosikin pyörähti käyntiin 4.-6.1. kotipihasta rengastamillani kymmenellä talitiaisella, kahdella viherpeipolla ja yhdellä sinitiaisella. Samoina iltoina naputtelin koneelle loppuvuoden rengastukseni ja lähetin ne Rengastustoimistoon. Kaikkiaan rengastin vuoden 2013 aikana seuraavat linnut: kotka 2, sääksi 8, tuulihaukka 4, muuttohaukka 8, kapustarinta 1, töyhtöhyyppä 2, lehtokurppa 1, pikkukuovi 5, kuovi 8, selkälokki 4, harmaalokki 13, kalatiira 1, hiiripöllö 1, varpuspöllö 1, helmipöllö 4, käpytikka 9, haarapääsky 11, niittykirvinen 7, tilhi 2, rautiainen 14, punarinta 3, sinirinta 1, räkättirastas 1, taigauunilintu 1, tiltaltti 5, pajulintu 2, kirjosieppo 16, hömötiainen 14, sinitiainen 101, talitiainen 226, harakka 1, varpunen 100, pikkuvarpunen 43, peippo 1, järripeippo 18, viherpeippo 150, vihervarpunen 65, urpiainen 30, tundraurpiainen 3, taviokuurna 2, punatulkku 7, keltasirkku 17 ja pajusirkku 20. Eli yhteensä 933 siivekästä. 

2.1.2014 - Isokylän talvilintulaskenta

Vuoden toisena päivänä olikin sitten vuoden toisen talvilintulaskennan vuoro. Aloituspaikassani Kalkonniemen kärjessä koputteli heti käpytikka ja kohta ohitseni vilahti närhikin. Männyissä vilahteli tali-, sini- ja hömötiaisia ja Imposenniemen kärkeen päästyäni lajimäärä oli kasvanut myös variksella, harakalla ja punatulkulla. Imposenniemen läpi kävellessäni näin yksinäisen korpin sekä kolme teeriparvea, joissa oli yhteensä 23 lintua.

Isokylälle päästyäni alkoi ilmatilassa liikkua myös viherpeippoparvia ja perinteisestä paikasta Karsimustien varresta pölähti yhden lintulaudan alta taivaalle 30 varpustakin. Laskennan parasta lajia - tai oikeammin alalajia - osasin vähän odottaakin. Syyslaskennassa marraskuun alussa löytämäni nokivaris ruokaili nyt 10 harakan ja neljän variksen kanssa pienellä peltopläntillä Kärppäläntien ja Rantapolun välissä. Ja tuskinpa se Isokylältä mihinkään lähteekään ennen kevättä.

Kalkonniemestä Kotajoen sillan pienelle sulalle kulkeneelta laskentareitiltä löytyivät nyt seuraavat linnut: teeri 23, käpytikka 1, hömötiainen 12, sinitiainen 6, talitiainen 67, närhi 1, harakka 21, varis 9, nokivaris 1, korppi 1, varpunen 30, viherpeippo 53 ja punatulkku 4. Päivän lumijäljistä mainittavimmat olivat aivan tuoreet metsäkauriin jäljet.

1.1.2014 - Kemijärven keskustan talvilintulaskenta

Uusi vuosi alkoi – kuten kolme edellistäkin – Kemijärven keskusta-alueen talvilintulaskennalla. Reitin alkupisteessä Uinon Kaukon ruokinnalla oli heti mukava kuhina, kun pihapiirissä pyöri parikymmentä viherpeippoa, pieni parvi urpiaisia, tali-, sini- ja hömötiaisia, varpusia, pikkuvarpunen ja pihaan kuului punatulkun ja yllättäen myös tilhen ääntä. Kaukokin käväisi pihalla ja näytti minulle talon vierustalla lumella kulkeneita tuoreita vaivaishiiren käpälänjälkiä.

Seuraava parempi etappi oli kotipiha, jonne näkyi mm. 12 keltasirkun parvi, ja kotituomeen tupsahti kuin tilauksesta 14 pikkuvarpusta. Kiertotien ruokinnalla oli myös puolenkymmentä pikkuvarpusta, yksi pikkuvarpusen ja varpusen risteymälintu ja peräti 17 kesykyyhkyn parvi. Pulu olikin yllättäen viimeinen vastaan tullut uusi laji, mutta vaikka päivän lajimäärä oli varsin niukka, olivat yksilömäärät ihan mukavia. Laskentakelikin oli nyt jäähtynyt pikkupakkasen puolelle, mutta alkutalven nietoksista ei ollut enää kuin rippeet jäljellä.

   

Kirkon tornista löytyi toinen isompi kyyhkykerääntymä - seitsemän pulua. Tämän talon (jonka kohtalo ja jossa tapahtuneet synkkyydet paljastuivat vasta samana iltana esitetyssä Taivaan tulien päätösjaksossa) ruokinnalla ja koivuissa oli puolestaan mm. 25 viherpeippoa.

Kaiken kaikkiaan keskusta-alueen talvilintulaskennasta löytyivät seuraavat linnut: kesykyyhky 28, tilhi 1, hömötiainen 4, sinitiainen 21, talitiainen 78, harakka 28, varis 13, varpunen 61, pikkuvarpunen 22, varpunen x pikkuvarpunen 1, viherpeippo 104, urpiainen 16, punatulkku 3 ja keltasirkku 12.