Keskiviikon retkikohteemme oli Tallinna, jossa kävimme päiväristeilyllä m/s Finlandialla. Lähes koko matkan avoimella ulapalla kulkeneelta laivalta ei kummempia havaintoja syntynyt – varsinkin kun iso osa matkoista kului buffetin puolella (joskin toki ikkunapaikalla). Tallinnassa puolestaan ainoa mieleen jäänyt lintu oli Toompeanmäen näköalapaikalla poseeraannut harmaalokki.
Palasimme Helsinkiin joskus iltaseitsemän aikoihin ja juuri kun olimme tulossa perille Kirkkonummelle tuli Lintutiedotukseen viesti Hangon Vedagrundetilla torkkuvasta riuttatiirasta. Ja niinpä mutamaa minuuttia myöhemmin löysin itseni taas ajelemasta kohti Hankoa.
Saavuin Vedalle illan jo hämärtyessä, ja yllätyksekseni huomasin olevani paikalla yksin. Sen sijaan lintu löytyi helposti istuskelemasta nuottien mukaisella paikalla eli kivellä kuuluisan rantahietikon edustalla. Ehdin ihastella pitkästä aikaa saamaani elistä (näköjään 333. Suomessa havaitsemani lintulaji) vain hetken sillä ilta pimeni jo uhkaavasti, ja halusin ehtiä vielä läheiselle Svanvikille etsimään avosettia, josta oli tullut tuorein päivitys aivan äskettäin. Päivitettyäni Lintutiedotukseen riuttatiiran olevan klo 22:20 edelleen paikalla ajoin pikaisesti Svanvikin P-paikalle, juoksin pitkospuut tornille, ja siellä rantahietikolla avosetti nyt tosiaankin oli ruokaillen aktiivisesti viimeisessä iltavalossa.