14.4.2012 - Kemijärven kevättä

Loppuviikon säät olivat jo sen verran keväisiä, että kävin sekä torstaina että perjantaina mutkan Isokylällä ja Kalkonniemessä, mutta havaintovihkoon ei päätynyt juuri pulmusia kummempaa. Tosin Imposenniemen pulmusparvessa oli enimmillään 150 lintua. Perjantaina kävin myös pitkästä aikaa entisen sellutehtaan Jätevesijärvellä, jonka jäällä istuskeli jo 14 harmaalokkia. Myös helmikuussa rengastamani järripeippokoiras osoitti olevansa hengissä piipahtamalla torstaina pihallamme luuhaavien pikkuvarpusten ja muiden siivekkäiden seassa. Perjantain pikaretkeltä palattuani käväisin vielä koululla, jolloin yllätyksekseni koulumme ohi lensi yksinäinen töhtöhyyppä.

Lauantaiaamuna lähdin retkelle Juujärven ja Luusuan suuntaan. Maanantaina Autiosaaresta löytämämme tuulihaukka oli paikalla samalla aukealla, mutta muuten oli vielä hiljaista. Törmäsin Juujärvellä Peunan Kariin, ja kävimme kiikaroimassa hänen mökkinsä ruokintaa (jossa oli edellispäivänä oleillut kottarainen ja aamulla pari naakkaa), mutta mitään peippoja erikoisempaa ei nyt ollut näkyvissä. Juujärven sulakin oli tyhjä, joten oikeastaan aamuretken ainoat havainnot tulivat Kulmunginniemen sulalta, jossa näkyi sentään viisi isokoskeloa ja muutama harmaalokki.

Tylsähkön aamuretken pelastaja löytyi kuitenkin yllättäen normaalisti erittäin lintuköyhältä siirtymätaipaleelta Luusuantien varresta, jossa aivan ajotien varressa soidinteli uljas ukkometso!

Iltapäivällä päätin tehdä pikaisen retken Joutsijärven suuntaan - yhtenä tavoitteenani kylällä edellispäivänä havaittu turkinkyyhky. Mäntyvaaran kohdalla näkyi ensimmäinen noin 40 pulmusen parvi, ja pienempiä pulmusparvia näkyi pitkin reissua. Koska turkinkyyhky ei tuntunut heti tärppäävän, jatkoin pian Käsmänjoen sillalle, jossa näyttikin heti olevan mukavasti lintuja. Paikalla oli jo yksi kameranulkoiluttaja, ja kohta seuraamme liittyi myös Suomun rinteiltä palaileva Kellokummun Mikko. Sulassa oli peräti 16 laulujoutsenta, sinisorsapari, telkkäkoiras ja yllätykseksemme myös merihanhi!

Jonkin aikaa lintuja katseltuamme jatkoimme kukin tahollemme, joskin itse soitin vielä turkinkyyhkystä ilmoittaneelle Keijo Kulpille varmistaakseni onko linnusta tuoreita havaintoja. Keijo ilmoitti sen käyneen viimeksi aamulla, mutta kesken puhelun lintu yllättäen ilmaantui taas piharuokinnalle - ja itse olin paikalla noin minuutissa... Heti pihaan päästyäni näin kyyhkyn lentävän talon taakse, ja sisätiloista oli mukava katsella aivan ikkunan takana ruokailevaa kyyhkyä. Piharuokinnalla näkyi myös mm. kolme peippoa.

Joutsijärveltä ajelin kotiin Käsmänperän kautta. Haapasuvannossa näkyi hiiripöllö lähes tarkalleen samalla paikalla kuin tammikuun lopulla. Kaisansalmen sulassakin oli jo joutsenia ja Imposenniemen poroaitauksessa oli nyt 25 pulmusta. Kotiin päästyäni oli kevään ensimmäinen peippo saapunut vihdoin meillekin.

9.4.2012 - Ranuan pääsiäistipuja

Heräsin toisen pääsiäispäivän aamuna jo ennen aamukuutta, ja jokusen kokeen korjattuani ja aamukahvit juotuani päätin käydä mutkan Kaitavirralla. Jo ennen lähtöäni anoppi kiikutti pirttiin lähitien varresta löytämänsä lankoihin lentäneen koppelon, ja kohta olin itse poimimassa tien poskessa lojunutta pyytä. Onneksi myös eläviä kanalintuja - teeriä - näkyi monin paikoin, mm. Simojärven jäällä soidintamassa.

Kaitavirralla näytti aluksi aivan samanlaiselta kuin pari päivää aikaisemminkin, eli tarjolla oli vain joutsenia, telkkiä ja koskikaroja, kunnes huomasin kaukana joenmutkan kohdalla myös kolme sinisorsaa.

Seuraava kohteeni oli perinteisesti Toivakka, joka ei tällä kertaa pettänyt, sillä laajan peltoaukean keskellä olevassa metsäsaarekkeessa kökötti hiiripöllö, ja lentelipä siellä taas jokunen pulmunenkin. Kovassa pakkasessa (aamulla -19) tekemäni suhteellisen hyvätasoisen retken jälkeen palasin Sääskilahteen, jossa pääsin puhelimen välityksellä kertomaan Lapin keväästä Pirkka-Pekka Peteliuksen ja kumppanien valtakunnalliseen kevään tuloa eri puolilla Suomea luotaavaan radio-ohjelmaan.

Päiväsellä kävin vielä mutkan Välttämönsalmella Kalavaisen Topin pihassa. Isäntäväki ei ollut kuitenkaan paikalla, mutta heti pihaan päästyäni huomasin ruokinnalla mustarastaskoiraan ja parikymmentä pulmusta. Pulmuset pelmahtivat lähikoivun latvaan, jossa napsin niistä jokusen kuvan...

...kunnes ne yhtäkkiä karkasivat sinitaivaalle parven kimppuun syöksyneen ampuhaukan säikyttäminä! Retken viimeiseksi havainnoksi jäi Simojärven yllä lennellyt harmaalokki.

Iltapäivällä lähdimme palailemaan kohti Kemijärveä. Välttämönsalmella ja Piittisjärven Ristisalmessa näkyi joutsenia ja Luusuan Autiosaaressa istuskeli tuulihaukka. Pääsiäisviikonlopun kolmas hiiripöllöni löytyi Luusuasta, ja Kulmunginniemen edustan pilkkiavannoilla päivysti nyt puolenkymmentä harmaalokkia.

8.4.2012 - jääkarhuja ja muuta mukavaa...

Pääsiäispäivän retkikohteemme oli Ranuan eläinpuisto ja etenkin puiston tuore vetonaula, ensimmäinen Suomessa syntynyt jääkarhunpentu. Anoppilan pihassa lähtöä tehdessämme ruokinnalla piipahtivat sekä peippo että vihervarpunen ja matkan varrelta löysimme kolme pulmusparvea, joten kevään merkkejä oli taas ilmassa - vaikka yölämpötila oli jälleen käynyt lähempänä 20 pakkasastetta. Eläinpuistossa oli ilahduttavaa huomata, että toinen aikoinaan paikalle kiikuttamistani tiibetinhanhista oli edelleen erittäin hyvinvoivan näköinen ja äänteli aktiivisesti. (Toinen Kemijärven vanhoista siipirikkohanhistahan joutui jokunen vuosi sitten lintuaitaukseen hyökänneen kanahaukan saaliiksi, ja puistoon syksyllä 2008 toimittamani nuori lintu vapautettiin puolestaan seuraavana keväänä takaisin Jätevesijärvelle - ja sehän lähti muutollekin lajitoveriensa kanssa).

No - sää oli jälleen aivan upea ja jääkarhun pentu oli tietenkin aika vekkuli, joten mikäs siellä oli kevätauringosta nauttiessa...

Ja olihan siellä kaikenlaisia muitakin otuksia...

Paluumatkalla näimme Simojärventien varressa vielä 55 teeren parven ja hangen päällä lentävän valkoisen riekon. Iltasella kävin ajelemassa mutkan Simojärventien eteläpäässä mahdollisten pöllöjen toivossa, mutta hiljaista oli.

7.4.2012 - takatalven kourissa

Pitkänperjantain aikana ajelimme appivanhempieni luo Ranuan Simojärvelle pääsiäisen viettoon. Takatalvi oli pysäyttänyt kevään tulon lähes täysin, ja ajomatkakin sujui ilman muuttolintuhavaintoja - vaikka kävimmekin mutkan mm. Kulmunginniemessä. Yksi piristävä lintuhavainto sentään tehtiin, kun Päiväjoen kohdalla sähköpylvään nokassa patsasteli hiiripöllö. Iltasella yritin kuunnella pöllöjä Simojärventien pohjoispuoliskon varrella, mutta lähemmäs parinkymmenen asteen pakkasessa ainoat äänihavainnot koskivat haukkuvia koiria.

Lauantaina kiikaroin lähinnä pihalintuja ja käväisin myös mutkan Kaitavirralla. Kaitavirran sulassa uiskenteli viisi joutsenta ja saman verran telkkiä, sekä tietenkin jokunen koskikara. Piharuokinnalla puolestaan pyöri hämmästyttävä määrä talitiaisia - enimmillään 30 kappaletta, seassaan jokunen hömötiainen sekä yksi sinitiainen, viherpeippo ja pari punatulkkua. Koko talven kateissa olleista käpylinnuista saatiin jo pientä vihiä, kun pihakuusen latvassa piipahti laulava isokäpylintukoiras. (Myös Mölli -kolli oli ajoittain kiinnostunut lintujen tarkkailusta, mutta keskittyi kuitenkin - omaksi parhaakseen - kyttäämään ruokintapaikan alla käyneitä myyriä ja jahtaamaan oravia).

31.3.2012 - kevättä etsimässä

Talvi tuntuu pitävän Lappia vielä tiukasti otteessaan. Perjantaiaamuna mitattiin Kemijärvellä 24 pakkasastetta, eikä lauantaiaamu tuntunut juurikaan lämpimämmältä. Arkiviikon ainoana lintuhavaintona kirjasin keskiviikkona Pitkänsillan edustalla olevilla pilkkiavannoilla hyörineet kahdeksan harmaalokkia, jotka nekin pakkanen varmaankin ajoi sulempien vesien ääreen. Perjantaina kävimme koko perheen voimin kauppareissulla Rovaniemellä, jossa bongasimme sekä tunturipöllön että Lordin. Muksuista molemmat olivat hauskoja...

Lauantaiaamuna lähdin retkelle Juujärven suuntaan tavoitteenani löytää edes jokunen muuttolintu. Hiljaista kuitenkin oli. Juujärven tienhaarassa ruokaili sentään muutama pyy ja Peunojen ruokinnalla ehdin muun tekemisen puutteessa ottaa pari ruutua oravasta, ennen kuin tyhmyyksissäni lataamatta jäänyt kameran akku hyytyi.

Jatko sujui suunnilleen yhtä ankeissa merkeissä, sillä Seitakorvan alapuolella oleva sula oli huvennut onnettoman pieneksi ja Luusuassa ei hämmästyksekseni ollut sulaa ollenkaan! Olin saanut tehtäväkseni tuoda reissusta kotiintuomisiksi pajunoksia, joten lintujen ja potentiaalisten retkikohteiden vähyyden vuoksi keskityin seuraavaksi niiden hakuun. Kaupunkiin palattuani päätin tsekata löytyisikö Pitkänsillan ratapenkasta sopivia virpomisoksia - ja siinä sivussa tein sitten päivän ainoan muuttolintuhavainnon, kun ohitseni lensi kaksi pulmusta.

Iltapäivällä virittelin kotipihalla pikkulintupyyntiä, ja rengastin jonkun viherpeipon ja sinitiaisen - ja päivän mittaan pihassa näyttäytyivät myös kevään ensimmäiset urpiaiset. Iltasella käväisimme vielä mutkan Uinoilla, sillä Kauko oli hakenut Hyypiön suoralta autoon törmänneen lapinpöllön, jonka kiikutin koulumme pakastimeen muiden museolle menevien näytteiden (mm. edellisviikolla Halosenrannalta löytyneen saukon) seuraksi.

25.3.2012 - Etelä-Lapin kierros

Sunnuntaiaamuksi olin sopinut Hamarin Allanin kanssa tapaamisen Rovaniemelle "vanhaa aikaa" kello kahdeksaksi - sillä yöllä siirryttiin kesäaikaan. Ajellessani Rovaniemeä kohti jotakuinkin aikataulussa laskin jo matkalta Vikajärveltä 10 joutsenta. Shellillä nautittujen aamukahvien jälkeen jatkoimme Allun autolla ensin Niskanperälle, jossa tunturipöllö nökötti komeana suosikkikuusensa latvassa.

Niskanperältä jatkoimme Hirvaalle, jossa oli yllättävän vähän sulaa eikä yhtään lintua, ja sieltä suuntasimme koluamaan Ylitornion ja Pellon maisemia toiveenamme löytää edes jotakin... Toivelistamme kärkipäässä olivat muut isot pöllöt, lähinnä tietenkin lapinpöllö, ja harmaapäätikka, josta meillä oli jonkinlaiset nuotit Pellon Sirkkakoskelle. Koska Allulla oli mielessään selkeä reittisuunnitelma, sain itse keskittyä maisemien ihailuun ja mahdollisten siivekkäiden havainnointiin. Alkumatkalla oli kuitenkin hyvin hiljaista, joten hauskuutimme itseämme kiipeämällä jopa pariin (itselleni uuteen) lintutorniin.

Ahvenjärven tornista näimme peräti kaksi jäällä tepastelevaa joutsenta, mutta jälkimmäisestä tornista saimme tyytyä vain Portimojärven maisemiin. Myöskään kiepsahdus Tornionjokivarressa mm. Kaulinrannan kylällä ei tuottanut juuri muuta kuin variksia ja harakoita. Siirtyminen Pellon puolelle ja Sirkkakoskelle sen sijaan palkittiin maittavasti. Ensimmäinen piristävä havis oli tien yli pomppinut kärppä. Myös piha jossa harmaapäätikkapariskunta oli pitkin talvea havaittu oli helppo tunnistaa Halosen Jorman paikalle jättämien verkkokeppien perusteella - Jorma kun oli pari viikkoa aikaisemmin käynyt rengastamassa tikat piharuokinnalta. Odottelimme päätien reunassa hetken aikaa, näkyisikö tikkoja, mutta saimme tyytyä vain urpiaiseen ja kolmeen pikkuvarpuseen. Sitten päätimme kokeilla atrappia. Allu ehti soittaa atrappia ehkä vajaat kymmen sekuntia, eikä mp3:lta ennättänyt kuulua vielä kuin pari hpt:n rummutussarjaa, kun näimme jo tikan lentävän talon takana oleviin haapoihin. Sammutimme atrapin saman tien ja kaivoimme kaukoputken auton perästä, jolla sitten ihailimme hetken aikaa komeaa harmaapäätikkakoirasta.

Tikkapaikalta suunnistimme Sirkkakosken sulalle, jossa näkyi koskikara ja kaksi joutsenparia, ja kohta retkemme vieläkin niukka havaintoluettelo kasvoi myös pyyllä.

Seuraavaksi varsinaiseksi kohteeksemme valitsimme Lohinivan, jossa oli oleillut enimmillään yhdeksän lapinpöllöä. Tosin matkalla sinne kiikaroimme aika monta puronvartta ja etsimme koko ajan puunoksilta ja tolppien nokasta jotain pysäyttävää - mutta turhaan. Myöskään ajo Lohinivan läpi ja muutama pysähdys parhaimman näköisillä peltoaukeilla ei tuottanut yhtään pöllöhavaintoa. Olin kuitenkin varmistanut jo matkalla Mäkelän Jyrkiltä, että ainakin Sinetässä viihtynyt lapinpöllö oli edelleen paikalla, joten siirryimme seuraavaksi sinne. Pöllöpaikalle saavuttuamme näimme heti joukon kuvaajia, ja pitkien teleobjektiivien osoittamassa suunnassa istui sitten itse pöllö. Paikalla oli muutama rovaniemeläinen kuvaaja sekä Latjan Arin opastama Finnaturen ryhmä. Vastapalveluksena kuvauksellisuudesta Ari yritti tarjota pöllölle päivälliseksi pilkkisiiman päässä vetämäänsä myyrää, mutta ainakaan tällä kertaa ei helppo eväs linnulle kelvannut. 

Hetken aikaa lintua katseltuamme ja muutaman kuvan otettuani jätimme ammattimaisemmat kameran ulkoiluttajat paikalle ja jatkoimme omalle evästauollemme ja sitten kohti Rovaniemi Cityä. Roissa piipahdimme vielä pikaisesti Ounaskoskella ja Ounasvaaran ruokinnalla, minkä jälkeen retkemme oli paketissa ja lähdin itse palailemaan kohti Kemijärveä (jonne saavuin klo 19) ja Allu kohti Kemiä.

24.3.2012 - Kalkonniemen harmaalokit

Alkukevät on Lapissa kaikkein ahdistavinta aikaa... Etelä- ja Keski-Suomesta tulvii havaintoja jos jonkinmoisista muuttolinnuista, mutta täällä pohjoisessa lähes kaikki potentiaaliset retkikohteet ovat vielä paksun lumi- ja jääkerroksen alla. Lisääntyvä valoisa aika houkuttelisi kyllä retkille, mutta todellisuudessa maastossa on edelleen varsin talvista. Lauantai-iltapäivänä suunnistimme kuitenkin koko perheen voimin Kalkonniemen kärkeen lähinnä makkaranpaistoon, mutta taustalla oli tietenkin toive siitä, että pohjapadon sulalla olisi sittenkin jotain kiikaroitavaa... No - kiikaroitavaa löytyi onneksi jo menomatkalla, kun Imposenniemen ruokintapaikalla näkyi kaksi metsäkaurista. Eikä makkaranpaistokaan ihan haviksitta sujunut, sillä sulalla oli kuin olikin lintuja - peräti 16 harmaalokkia. Eli on kai se uskottava, että kevät on nyt täälläkin...