Lintu viihtyi jonkin aikaa pellossa, mutta lensi sitten viereisen talon pihaan ja katosi joksikin aikaa. Sitten se lensi pellon yli suureen koivuun ja pudottautui sieltä istumaan pellossa olevan kiven päälle ennen kuin siirtyi taas ruokailemaan ja skouppasin siitä kännykälläni jonkinmoisen dokumenttikuvankin.
Kohta lähitalon pihalla alkoi näkyä liikettä, ja ehkä juuri sen takia lintu nousi siivilleen ja lensi niin pitkälle pohjoiseen kuin kiikarilla näki, ja mekin poistuimme paikalta. (Päivän míttaan lintu kuitenkin taas palasi ja näyttäytyi myös myöhemmin paikalla käyneille bongareille).
Käväisin vielä Jyrkillä, nyt vähän tukevammalla aamiaisella, ja lähdin sitten palailemaan kohti Kemijärveä Jyrkin lähtiessä vetämään yleisöretkeä kuusamolaisille luontoharrastajille.
Sunnuntaina pyörähdin pitkästä aikaan Jätevesijärvellä, jossa lietteet olivat edelleen vähissä, mutta syystä tai toisesta paikalla suorastaan kuhisi lokkeja. Laskin/arvioin järveltä peräti 350 pikku- ja 200 naurulokkia. Vesilintupuolella suurin yllätys oli pilkkasiipinaaras, mutta alueellisesti myös viisi lapasorsakoirasta oli tietenkin huomion arvoinen havis. Muita vesilintuja edustivat 80 tavia, 55 telkkää, 30 tukkasotkaa, 16 haapanaa, kolme sinisorsakoirasta ja jouhisorsakoiras. Kahlaajia näkyi vain vähän, mutta järven rannalla ruokaillut punajalkaviklo oli mukava yllätys. Töyhtöhyypillä näkyi jo poikanenkin, ja entisen sellutehtaan alueella varoitteli tyllipari.
