Tuulisessa ja sateisessa kelissä värjöttely ei tuottanut kuitenkaan juuri mitään muuta kuin aivan tornin vierustalla komeasti uiskennelleen heinätaviparin. Limingasta jatkoimme Kauhavalle, jossa majoituimme Alahärmässä sijaitsevaan Mäntyhotelliin. Iltakävely Veikan kanssa ja pieni yöretki lähimaisemissa palkitsivat sentään suopöllöllä ja kolmella viitakerttusella.
Keskiviikon pääkohteemme oli Alahärmän PowerPark, mutta ihan ilman lintuhavaintoja ei sieltäkään selvitty, sillä poistuessamme iltasella paikalta mekasti läheisellä kartingradalla eli Mika Salo Circuitilla kaksi meriharakkaa.
Yöpymään jatkoimme Tampereelle Hotelli Villeen ja seuraava päivä kuluikin sitten lähinnä sateisessa Särkänniemessä. Seuraavat kolme yötä vietimme Lohjalla vaimon siskon perheen luona ja juhannuksen seutu meni muutenkin pääasiassa sukulaisia tapaamalla. Vivamossa laulaneesta pensaskertusta sain sentään vuodenpinnan.
Sunnuntaina 21.6. ajelimme Kirkkonummelle omien vanhempieni luokse, mutta kesken kahvittelun huomasin puhelimeeni tulleen hälyn Inkoon puolelta juuri löytyneestä punapäälepinkäisestä. Matkaa kohteeseen oli alle 20 kilometriä, joten olin Veikan kanssa paikalla ensimmäisten bongareiden joukossa - ja lintu näkyikin komeasti lähipellon takana olevilla sähkölangoilla.
Illan ohjelmaksi valikoitui vanhempieni toivomuksesta leppoisa kanavaristeily Helsingin edustalla, joka tarjosikin paitsi maisemia, myös haahkoja, kyhmyjoutsenia, merimetsoja, valkoposki- ja kanadanhanhia, meriharakoita jne. Yöpymään siirryimme Espoon Otaniemen Radisson Blu -hotellille, josta olikin sitten vain kivenheiton matka Maarin tornille, ja kävinkin vähän ennen puoltayötä siellä pienellä yölaulajaretkellä. Tornin edustalla näkyi mm. harmaahaikaroita ja räyskiä ja äänimaailmaa edustivat kaksi luhtahuittia, luhtakana ja pari rytikerttusta.
Aamulla palasin tornille sateen saattelemana. Jo polun varressa näkyi satakieli, ja luhtakana ja rytikerttuset olivat edelleen äänessä. Valtalajina tornin edustalla oli tavi, joita laskin 137. Harmaasorsia näkyi 13. Kahlaajia edustivat mm. kuusi punajalkavikloa, kolme taivaanvuohta, kolme valkovikloa, mustaviklo ja pikkutylli. Lietteillä piipahti myös uuttukyyhky ja kaukana Laajalahdella näkyi merimetso.
Kävin välillä hotellilla jossa pakkasimme kamat autoon ja kuvailimme tovin lähinurmikoilla laiduntaneita valkoposkihanhiperheitä.
Piipahdimme vielä koko perheen voimin lintutornilla, jonne näkyi nyt pari liroakin, ja jatkoimme Helsinkiin tervehtimään mummiani. Illaksi ajelimme sitten Turkuun ja yöksi Naantaliin sympaattiseen Hotelli Harrietiin, ja seuraava päivä kuluikin sitten pitkälti tällaisissa maisemissa...
Muumimaailmasta poistuttuamme lähdimme ajelemaan kohti seuraavaa yöpymispaikkaamme. Ajoin kuitenkin pienen mutkan kautta ja yllätin matkakumppanini kurvaamalla kadulle, jonka varressa odotti tällainen näky...
Suomen ensimmäinen kattohaikaranpesintä Koskella oli toki näkemisen arvoinen elämys, ja auton ikkunasta pääsimme hyvin seurailemaan emon touhuja pesällä. Illaksi jatkoimme sitten Alavudelle Ouran loman maatilamajoitukseen. Lähiympäristö olikin niin leppoisaa maalaismaisemaa, että kävin pienellä iltakävelyllä, jonka saldoa olivat laulava satakieli, ruokaa kerjäävä sarvipöllön poikanen, 220 lähipelloilla luuhannutta naurulokkia sekä (pohjan)lepakko.
Viimeinen kokonainen reissupäivämme valkeni erittäin sateisena ja kohta löysimmekin itsemme valtavasta Tuurin kyläkaupasta. Iltapäivällä sade kaikkien ennusteiden vastaisesti loppui kuitenkin kokonaan, joten tutustuminen Ähtärin eläinpuistoon sujui oikein mukavissa oloissa. Monien mielenkiintoisten eläinten joukosta ykköseksi nousi varmasti Veikan blokkaama villi ja vapaa siili, sillä eipä meillä pohjoisessa siilejä liiemmin näe. Mukavaa oli myös bongata Hannan alueelle maalaamia komeita opastauluja.
Illalla lähdimme sitten pitkälle kotimatkalle, jonka parhaita haviksia olivat Kannonkoskella patsastellut isolepinkäinen, Viitasaarella lentänyt kanahaukka ja Limingan Tupoksessa aamuyöllä tankannut pohjansirkkuja rengastamaan matkannut Jaakkosen Tuomo. Kotiin saavuimme torstaina joskus viiden aikaan aamulla.
