Vuosi päättyi hyvin vaihtelevissa olosuhteissa ja varsin erilaisen linnuston parissa. Viimeinen koti-Suomessa tekemäni lintuhavainto oli varsin yllättävä, sillä 30.12. päivän viimeisellä valolla yritin vielä laskeskella piharuokinnallamme käyviä keltasirkkuja. Kesken laskennan yhtä sirkkua kiikaroidessani sen niskaan tupsahti pihakuusesta varpuspöllö, ja vei linnun mukanaan. Siihen päättyikin lintuvuoteni kotimaisemissa.
Uudenvuodenaaton aamuna ajelimme sitten jo ennen päivän nousua eli jo aamuviideksi Rovaniemelle, lensimme Helsinkiin ja jatkoimme etelän Aurinkoon Teneriffalle. Teneriffan eteläiseltä lentokentältä kohteeseemme Puerto de la Cruziin siirtyessämme näkyi bussin ikkunasta jo jokunen turkinkyyhky, tuulihaukka ja kesy-/kalliokyyhky. Majoituttuamme ja kävellessämme lähikauppaan sain jo näytteen kaupungin äänimaailmasta ja löysin vuoden kymmenennen tiaslajinikin, kun silmiini osui Kanariansaarille tyypillinen afrikansinitiainen. (Tähän astinen nykyisistä ja entisistä Parus -lajeista koostunut listani kun käsitti jo tavallisten tali-, sini-, hömö-, kuusi-, töyhtö- ja lapintiaisen lisäksi Kolarissa talvehtineen valkopäätiaisen ja Japanin reissulla näkemäni viita- ja kirjotiaisen). Iltasella hotellin parvekkeen ohi vilahti vielä tässä vaiheessa määrittämättä jäänyt kiitäjälaji, ja päivä painui mailleen ilta-auringon valaistessa viimeisenä Teide -vuoren huipun.
Vaikka olimme heränneet jo aamukahden tienoilla ja aikavyöhykettäkin oltiin vaihdettu parin pykälän verran niin painuimme vielä iltayöstä kaupungille - ja vuosi vaihtui hyvin kansainvälisissä merkeissä kaupungin rannassa ilotulitusta katsellessa.