Pysähteli matkan varrella useita kertoja kuulostelemaan mahdollisia pöllöjä, mutta todennäköisesti poikkeuksellisen kipakka pakkassää piti pöllöt hiljaisena. Aamuviideltä Sirkkakosken tienhaaran kohdalla tien yli vilahti kuitenkin jotakin, ja palattuani havaintopaikalle kuulostelemaan pysähdykseni palkittiin riekon käkätyksellä.
Saavuttuani Pellon Nivanpäähän ja etsiessäni sopivaa tähystyspaikkaa Metsähallituksen rakennusten pihalta, josta tikkaa oli lupa kiikaroida, ilmestyi Marjatta ovelleen todeten, että täältä sisältä linnun kiikarointi olisi varmasti mukavampaa kahvipöydästä käsin. Niinpä pääsin ilokseni lämpimiin sisätiloihin odottelemaan linnun saapumista ruokinnalle, ja hetken päästä seuraamme saapuivat myös Sirkan Markku ja linnun viikkoa aikaisemmin spontaanisti löytänyt ja määrittänyt Halosen Jorma.
Aamun ensimmäinen pihavieras oli orava ja Auringon noustua klo 06:25 paikalle saapui ensin talitiainen ja klo 06:35 viimein tikkakin.
Valkoselkätikka viihtyi paikalla yhteensä yhdeksän minuuttia, jonka aikana se nokki ensin talipalloja, lennähti sitten ruokinnan takana olevaan puuhun putsaamaan nokkaansa ja itseään ja paineli sitten Tornionjoen keskellä Ruotsin puolella olevaan saareen.
Marjatan olohuoneesta jatkoin sitten leppoisasti Markun olohuoneeseen Sirkkakoskelle, jossa kohteeni oli piharuokinnalla talven ajan vieraillut pähkinänakkeli. Parinkymmenen minuutin odottelun jälkeen nakkeli tulikin paikalle, minkä lisäksi ruokinnalla näkyi urpiainen, joka oli meille molemmille vuoden ensimmäinen havainto lajista Lapista.
Seuraavaksi kävin kiikaroimassa läheiselle Sirkkakoskelle, jossa näkyivätkin niin ikään koko talven paikalla viihtyneet kolme sinisorsaa sekä joessa lutraava saukko. (Oheisesta piilokuvasta molemmat lajit ovat kyllä löydettävissä...
...sukeltavasta saukosta näkyy hännäpää kuvan vasemmassa reunassa ja pari sorsaa häämöttää vastarannalla oikealla).
Pähkinänakkelin lisäksi toiveissani oli myös kylällä pyörineen harmaapäätikan havaitseminen, mutta tikka oli ollut viime aikoina varsin liikkuva ja piipahdellut satunnaisesti ainakin kolmella eri ruokinnalla. Markun pihan jälkeen kävin ensin kiikaroimassa Raution Tomin pihalle, mutta linnusta ei näkynyt jälkeäkään. Ajattelin kuitenkin käveleskellä hetken kylätiellä ja - koska kevät oli jo näin pitkällä ja lintu oli koiras -vihelsin kokeeksi kertaalleen harmaapäätikan soidinhuudon. Vastaus tuli heti! Lintu piilottelikin isossa männyssä aika lailla Tomin pihaa vastapäätä, ja intoutui huutamaan vielä ainakin puolenkymmentä kertaa ennen kuin lensi kauemmas metsään.
Tikkaa etsiessäni havaitsin myös pari taviokuurnaa, joten kaikenkaikkiaan Pellon aamuretki ylitti kyllä hurjimmatkin odotukseni.
Koska aikaa oli vielä runsaasti (olin luvannut olla Kemijärvellä vasta klo 15) jatkoin seuraavaksi Rovaniemelle, jossa kävin ensin etsimässä Ylikylässä havaittua turkinkyyhkyä ja kiepsahdin kahteenkin kertaan Aronperällä. Piipahdin myös Torilla, jossa näkyi nyt 25 naakkaa ja jatkoin Alakorkalon suunnalle. Jätkänkynttilän sulan ja Ounasvaaran ruokinnan jälkeen kävin vielä syömässä jättimäisen kanasalaatin, jonka jälkeen lähdinkin palailemaan kotia kohti. Viimeinen etappini eli Vikajärven Pieskanmukka ei sekään tarjonnut enää mitään mainittavaa, mutta se ei tunnelmaa haitannut.
Sunnuntai meni sitten pääosin kotioloissa, mutta pienimuotoisen rengastelun ohessa kuulin ensin muutamaan kertaan taviokuurnan viheltelyä ja kohta sain suureksi yllätyksekseni sellaisen verkostakin!
