Styrssiltä palatessamme näimme metsäautotien varressa vielä isokäpylinnun ja jonkun metsästyskoiran takaa-ajaman talvipukuisen jäniksen. Torpista bongasimme rallissa löytämällämme ruokinnalla käyvät kuusitintit ja jatkoimme edellispäiväiseen paikkaan X, josta taivaanvuohi ja peukaloinen löytyivät taas varsin helposti. Degersandin kärjestä eli Stugbystä oli edellispäivänä nähty merisirriparvi, ja kun nyt tiesimme mitä luotoa tuijottaa marssimme niemen kärkeen eväinemme ja valmistauduimme staijiin.
Jo parin minuutin jälkeen Janne huusi, että tarkkailemamme luodon kärjessä lentää merisirrejä, ja siellähän niitä meni oikein vilisemällä. Luodon ympärillä pörräävässä parvessa kun oli ainakin sata lintua!
Seuraavaksi kävimme taas yrittämässä lehtokurppaa samoin tuloksin kuin edellispäivänäkin ja jatkoimme Käringsundbyn ruokinnalle. Lähilahdella istuskeli vanha merikotka ja sillan kupeessa lensi pari harmaahaikaraa.
Ruokinnalla oli taas valtava kuhina, varsinkin mustarastaita oli paljon, ja taustaäänenä kuului palokärjen rummutus.
Viimeisenä Eckerön kohteenamme oli Marby, jossa oli rallissa havaittu rautiainen. Sitä emme kuitenkaan löytäneet, mutta lupaavan oloisissa puronvarsipuskissa lauloi kuitenkin peukaloinen.
Jomalan koluamisen aloitimme taas Gottbystä, josta löytyi yllättävä 40 urpiaisen parvi. Kungsöbatterin tieltä löysimme töyhtöhyypän, isolepinkäisen, kolme uuttukyyhkyä ja kymmenen tilhen parven. Hammaruddan pelloilta löytyi nopeasti merihanhi, mutta kulorastas meinasi teettää töitä. Sitä hakiessamme näimme kuitenkin 30 räkättiä ja muutaman tiklin ennen kuin "kurakin" löytyi viimein lähes samalta paikalta kuin edellispäivänä.
Seuraava etappimme oli Ramsholmen jonne mennessä parkkeerasimme vaihteeksi päätien varteen, mikä osoittautui oikein hyväksi ratkaisuksi. Lentokentän yltä löytyi ensin kolme hiirihaukkaa (kaksi tavallista ja yksi "börringe") ja kohta lähiruovikosta alkoi kuulua tuttua kutsuääntä ja sieltä tuli näkyviin kolme ihqua viiksitimalia - koiras ja kaksi naarasta!
Ramsholmenin nakkelit löytyivät myös nopeasti ja Hanna pääsi kuvaamaankin niitä meidän muiden hakiessa lehdosta mahdollisia muita pinnalajeja.
Lähilahden sotkaparvi oli siirtynyt pakkasen myötä kauemmaksi ulapalle, joten jouduimme ajamaan Möckelön kärkeen päästäksemme määritysetäisyydelle. Nyt satojen tukkasotkien seasta löytyi kuitenkin vain yksi lapasotka.
Seuraavaksi hurautimme Maarianhaminan länsisatamaan, jossa puolenkymmentä nokikanaa uiskenteli tukkasotkien seurana Pommern -laivan lähistöllä.
Länsisatamassa näimme myös 12 kesykyyhkyä ja lähikadun varrelta löytyi kuin löytyikin rallissa ilmoitettu turkinkyyhky. Piipahdus Solhemin rantaan kertoi, että pikku-uikku oli näemmä jatkanut matkaansa - mutta majapaikkamme pihasta löytyi kuitenkin nakkeli. Keskustan kiertelyn kruunasi keskellä kaupunkia Jannen autosta blokkaama muuttava sepelkyyhky. Etsimme vielä jonkin aikaa kaupungin edustalla samana päivänä nähtyä punasotkakoirasta sekä mystistä Tiiraan ilmoitettua "etelänharmaalokkia", mutta sitten alkoi päivä olla paketissa ja päätimme sen samassa hyväksi todetussa pitseriassa kuin edellispäivänäkin. Päivän yhteenvetona ynnäsimme taas 60 lajia, eli karkauspäiväretkemme lajimäärä oli ollut yhtä hyvä kuin rallissakin.
