Perjantaina lähdin jo aamupäivällä ajelemaan kohti
Rovaniemen lentoasemaa. Sitä oli tosin edeltänyt melkoinen valmistelu – ja
vielä aamulla kävin koululla kopioimassa kokeita ja tapaamassa valvontaluokkani
oppilaita. Saavuttuani Rovaniemelle ja löydettyäni sopivan parkkipaikan avasin
autoni ikkunan ottaakseni automaatista pysäköintilipukkeen. Ikkuna ei
kuitenkaan enää sulkeutunut! Varmistaakseni, että painoin tosiaan nappia oikein
kokeilin samaa toisella etuikkunalla, ja sekin avautui nätistä – mutta ei enää
sulkeutunut. Siinäpä sitten olin – lentokentän parkkipaikalla valmiina lähtöön
kohti etelää, mutta autossa jonka molemmat etuikkunat olivat jämähtäneet auki.
Kävin heittämässä matkalaukkuni hihnalle, ja lähdin kiireesti etsimään sopivaa
hallitilaa, jossa saisin pakkasen jähmettämää autoani sulatettua ja ehkä sitä
kautta ikkunoita auki. Sellainen löytyikin läheisen Europcar -autovuokraamon tiloista. Vajaan puolen tunnin
lämmittely ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa riittävästi, joten sain erittäin avuliaalta henkilökunnalta kyydin lentoasemalle ja autoni sai jäädä halliin sulamaan.
Helsinkiin saavuttuani Janne ja Hanna nappasivat minut
hetken odottelun jälkeen kentältä ja jatkoimme Turkuun, josta joukkueemme
neljäs jäsen eli Ala-Kojolan Mikko löytyi rautatieasemalta. Matkan varrella
teimme sentään yhden mutkan ja kävimme Piikkiössä tuijottelemassa
kasvihuoneita, joissa talvehti kuulemma kahdeksan västäräkkiä. Illan jo
hämärtyessä emme kuitenkaan nähneet vilaustakaan linnuista.
Käytyämme kaupassa hakemassa retkieväät ajoimme satamaan ja
klo 20:55 Viking Grace starttasi kohti Ahvenanmaata muutamien meri- ja
harmaalokkien kierrellessä vielä laivaa. Matka sujui
perinteiseen tapaan eli ensin syömällä ja sitten chillailemalla – ja 01:05
saavuimme Långnäsiin, ajoimme Maarianhaminan Solhemiin ja aloimme ladata akkuja
kohta starttaavaa linturallia varten.
Könysimme aamiaiselle klo 05:45 muutaman muun rallijoukkueen
seuraksi ja kohta olimmekin jo matkalla kohti sopivaa aloituspaikkaa. Sellainen
löytyi Jomalan Prästträsketiltä, jossa rallimme alkoi 06:45 rantatielle
kuuluneella huuhkajalla ja sitten lähdimme kiireesti ajamaan kohti Eckerötä.
Muutamat pysähdykset matkan varrella tuottivat ainakin naakan, laulujoutsenen,
hippiäisen, pikkukäpylinnun ja merikotka ennen kuin saavuimme Styrsingsuddenin
kärkeen.
Styrssillä lajilistaan alkoi heti ropista tavaraa. Merellä
näkyi alleja, riskilöitä, merimetsoja, kyhmyjoutsenia, iso- ja tukkakoskeloita,
telkkiä, tukkasotkia, sinisorsia sekä kala-, harmaa- ja merilokkeja, joiden
lisäksi näimme myös kaksi ruokkia ja haahkakoiraan. Niidenkin lisäksi aamua
piristivät merestä kurkistelleet hallit.
Skeppsvikin metsistä löysimme teeren, kuusitiaisen ja vihervarpusen, ja Torpin kylältä monia
tavallisia talvilintuja kuten molemmat varpuslajit. Västerfjärdenillä uiskenteli
valtava sotkaparvi, jonka seasta laskin ainakin 70 uiveloa, mutta Degersandin kärki ei tarjonnut kuin auringonpaistetta. Postbrygganilla
tuskailimme pitkään kaukana väreilyssä uiskennelleen vesilintuparven kanssa,
joka lopulta määrittyi 12 naaraspukuiseksi mustalinnuksi ja niiden sekaan
lyöttäytyneeksi allikoiraaksi. Visiitti Käringsundbyn hyvälle ruokintapaikalle palkittiin paitsi
lukuisilla mustarastailla myös närhellä ja palokärjellä. Eckerön viimeisestä
etapista eli Storbysta ei löytynyt tuttua pulua, mutta peipponaaras kuitenkin.
Hammarlandissa kävimme ainoastaan perinteisellä Hammarvallenin koskikarapaikalla, joka ei tällä kertaa pettänyt vaan löysimme sekä karan että
puukiipijän heti autosta noustuamme. Jomalan puolella ensimmäiseksi uudeksi
lajiksi pääsi Odanbölen isolepinkäinen ja Gotbyn pelloilla alkoi pinnoja taas
ropista. Yhdeltä pellolta löytyi joutsenten seasta töyhtöhyyppä ja samaan
aikaan vastapuolella tietä nousi lentoon pulmusparvi. Niiden lisäksi listalle
pääsi myös räkättirastas. Kungsöbatterin tienvarsi tarjosi puolestaan kolme uuttu- ja
yhden sepelkyyhkyn sekä päivän toisen isolepinkäisen ja tilhiparven.
Pikapiipahdus Hammaruddassa ei sekään tarjonnut kaipaamaamme merisirriä, mutta
isokäpylinnun sentään. Viimeinen Jomalan kohteista eli Ramsholmen meni meiltä
taas varsin putkeen, sillä kaukana railossa uivasta tukkasotkaparvesta löytyi punasotka- ja kolme lapasotkakoirasta ja heti perään näimme ja kuulimme myös alueen vakiolinnut,
pähkinänakkelit. Jannen hakiessa autoa löysin vielä lentokentän päältä
hiirihaukan, jonka senkin pääsimme koko joukkueella kuittaamaan.
Maarianhaminassa pinnasaldomme kasvoi länsisataman
nokikanalla ja keskustassa lentäneellä puluparvella. Aika alkoi olla jo
kortilla, joten lähdimme pikapuolin kohti Saltvikia. Ensimmäiseen
tuuletukseen oli aihetta jo Jomalan ja Finströmin rajalla, jossa näkyi
jokivarressa kolme harmaahaikaraa.
Viimeinen etappimme Saltvikin Haga ei sekään pettänyt, sillä
ennen ralliajan loppua klo 17 näimme vielä yhteensä 34 merihanhea ja
fasaanikukon – joka olikin jo reissumme 60 laji.
Purkutilaisuus Solhemissa alkoi päivällisellä, jonka jälkeen
aloimme käydä päivän tuloksia läpi. Purku oli aluksi todella tasainen, mutta
siirryimme sitten pitkäksi aikaa koko kisan johtoon. Paikalliset joukkueet
kirivät kuitenkin lukuisilla ässälajeillaan, ja päädyimme loppujen lopuksi
kolmannelle sijalle tasapisteissä kakkoseksi tulleiden Seagullsien kanssa.
Voiton vei Team Falcon peräti 67 lajillaan. Iltasaunan jälkeen vetäydyimmekin sitten varsin pian yöpuulle
valmistautumaan seuraavaa retkipäivää varten.
