tiistai 17. syyskuuta 2013

14.9.2013 - naatiskelua Tauvossa

Ensimmäinen lintuasema-aamuni pitkiin aikoihin alkoi heti melkoisella ryminällä! Kiivettyämme torniin Sander blokkasi Ulkonokan reunalta hiiripöllön, joka lähti lähes saman tien lentoon ja paineli suoraan verkkoon. Janne singahti heti hakemaan lintua, jolloin huomasimme petoverkossa roikkuvan helmarin ja pitkältä verkkolinjalta löytyi vielä toinenkin helmipöllö. Veimme linnut asemalle ja lähdimme Mikon kanssa kiertämään verkkoja. Verkoissa killui lähinnä punarintoja, mutta jossakin vaiheessa Liisa tuli meitä vastaan ja sanoi, että loppuverkoissa oli vielä yksi lintu, joka vaikutti hankalalta irrotettavalta. Linnun kohdalle päästyämme hoksasimme jekun. Ei lintu mikään hankala ollut - Liisa oli vain halunnut jättää sen meidän löydettäväksi. Verkossa roikkui nimittäin taigauunilintu! 

Asemalle palattuamme Mikko ja Liisa alkoivat rengastaa verkkosaalista ja me muut kiipesimme välillä torniin staijaamaan ja laskeuduimme välillä alas kuvaamaan lintuja.


Taigauunilinnun (eli tuttavien kesken inon) kanssa samoihin kuviin pääsi myös yksi aamun kolmesta tiltaltista.



Jannen ja Mikon tutkaillessa helmipöllöjä (joista toinen oli +2kv ja toinen nuori) yritti Sander kuvata takametsään rengastuksen jälkeen lennähtänyttä inoa.




Hiiripöllön pääsin itse rengastamaan, ja sitä kuvatessamme saapui vasta herännyt Veikkakin paikalle varsin mielenkiintoisen aamupalansa kanssa.



Seuraavalle verkkokierrokselle ehtivät ensimmäisinä Tuukka ja Veikka, ja kohta verkoilta kuuluikin Veikan toteamus että täällä on joku vihreä. Ja niinhän se oli, että kuopus löysi elämänsä ensimmäisen lintuasema -verkkokierroksensa alusta päivän toisen inon!

Jossakin vaiheessa pihaan kuului palokärjen ääntä ja Mikon laitettua atrapin soimaan oli sekin kohta verkossa. Ja melkoinen pideltävähän se olikin. 


Puoleen päivään mennessä olimme siis kaivaneet verkoista jo kaksi inoa, kaksi helmaria, hiiripöllön, palokärjen ja liudan tavallisempia lajeja, joten aamu oli ollut melkoinen. Ja olihan tornistakin havaittu aamun mittaan mm. pari merikotkaa, puolenkymmentä kirjosiipikäpylintua, pikkutikka ja satakunta närheä, joista suurimmassa parvessa peräti 78 lintua!

Iltapäivän aluksi lähdin sitten Jannen ja Sanderin kanssa koluamaan Ulkonokkaa. En ollut tehnyt nokan kierrosta varmaan viiteentoista vuoteen, joten maisema oli muuttunut melkoisesti ja kävelymatkaa oli tullut taas lisää. Lähes helteisestä säästä huolimatta paikalta löytyi iloksemme monipuolisesti kahlaajia, joita edustivat 33 tylliä, 10 kapustarintaa, 1 tundrakurmitsa, 3 iso-, 9 pulmus-, 4 pikku- ja 25 suosirriä, 15 suokukkoa ja 15 taivaanvuohta. Merikylänlahden puolella lenteli vielä nuori lapintiirakin. Sorsia näimme parisen sataa, joista 70 oli jouhisorsia.


Asemalle saavuttuamme Mikko odotteli jo meitä muutaman pyydystämänsä urpiaisen ja tundraurpiaisen kanssa, ja varsinkin Sander näytti olevan hyvillään siitä, että saimme varsin perusteellisen opetustuokion noiden lajien eroista.



Iltastaijilla löysimme vielä tornista Merikylänlahden suunnassa nuorta naurulokkia pitkään jahdanneen muuttohaukan. Koskapa samana päivänä oli Siikajoella järjestetty Surnian syysralli, laskimme mekin oman lajilistamme, joka oli ihan mukavat 74 lajia.


Illalla aloitimme taas pöllöpyynnin – ja niitä tulikin oikein urakalla. Rengastin Mikon kanssa yhteensä 13 helmipöllöä ennen kuin pistimme atrapin kiinni puoliltaöin ja aloimme kerätä voimia tulevaa päivää varten.