lauantai 14. tammikuuta 2012

14.1.2012 - täsmäretkeilyä Lapin pääkaupungissa

Heti lauantaiaamun aluksi hiipparoin varastoomme katsomaan miten vieraamme jakselee. Vesiastiassa olleet kalat olivat edelleen koskemattomia, mutta kun nostin yhden muikun näytille linnun nokan eteen, se nappasikin sen nokkaansa ja söi ahnaasti. Niinpä hetken päästä kajavan nieluun oli kadonnut toistakymmentä simojärveläistä pikkumuikkua, ja olimme molemmat aika tyytyväisiä aamuun. Rengastin ja mittasin linnun ja laitoin sen laatikkoon, ja aamuyhdeksältä lähdin pikkukajava matkassani ajelemaan kohti Rovaniemeä, johon olin sopinut päiväretken ystäväni Allan Hamarin kanssa.

Allu hyppäsi kyytiini Napapiirin Shellillä ja ajelimme saman tien Ounaskosken rantaan katsomaan, kannattaisiko kajava vapauttaa sinne. Sula oli jo melkoisen pieni ja jäähileinen ja keli kylmä, joten aloin tosiaan empiä linnun vapauttamista. Otin linnun kuitenkin laatikosta, ja pohdimme hetken porukalla mitä tehdä, mutta koskapa lintu ei itsekään vaikuttanut oikein innokkaalta lentäjältä palautin sen boksiin ja jatkoimme retkeä.


Seuraava etappimme oli Rovaniemen tori ja siellä havaitut mustavaris ja naakat. Päästyämme torin reunaan huomasimme Vasaman Veikon ja Kalliskodan Raunon olevan jo kameroineen paikalla. Torin ympärillä parveili puluja ja kolme naakkaparia, mutta vielä paikalle ajaessamme männyn latvassa istunut mustavaris teetti meille vähän enemmän töitä. Veikko ja Rauno toki ilahtuivat kun kaivoin auton perästä pikkukajavan kuvattavaksi - ja Allun kanssa ilahduimme hetkeä myöhemmin kun harvinainen talvivieras - mustavaris  - suostui viimein näyttäytymään meillekin.


Torilta jatkoimme Ahokankaantielle, jossa Simuloiden pihassa oli jo toista talvea oleillut turkinkyyhky. Viimeisin päivitys linnusta oli tullut Tiiraan uudenvuodenpäivänä, mutta uskoin vakaasti linnun saapuvat näytille - ja pienen odottelun jälkeen kyyhky kävikin pyörähtämässä parissa lähikuusessa. Talon emäntä kävi esittelemässä meille eri puolilla rakennusta olevat ruokintapaikat, joilla olikin mukavasti lintuja, mm. pikkuvarpusia - ja jatkoimme taas matkaa.


Kohta löysimme itsemme jälleen Ounaskoskelta, ja käytimme taas kajavaa ulkona laatikosta - mutta ei sillä edelleenkään näyttänyt kovin suuria menohaluja olevan. Sulassa puljannutta telkkää rikkaampina jatkoimme Ounasvaaralle, jonne ajellessamme Allu onnistui järjestämään kajavalle jatkokyydin meren rantaan asti! Selvisi nimittäin, että hänen tyttärensä oli kohta lähdössä ajamaan Rovaniemeltä kohti Oulua, ja päätimme liittää lokkilinnun muiden matkatavaroiden (mm. kolmen kissanpennun) seuraksi...

Ounasvaaran ruokinnalla ei kaipaamiamme tiaisia (töyhtö- ja kuusi-) näkynyt, mutta lähipuissa hypelleet ja ruokinnan talipötköjä mussuttaneet kaksi pähkinähakkia paikkasivat sen puutteen komeasti. Ounasvaaran tykkylumisten kuusikoiden rauhassa oli ihan mukavaa vain seurailla ruokintapaikan tapahtumia...


Viimeinen retkikohteemme, Tavivaaran ruokintalauta, ei tuonut muita havaintoja kuin (niin ikään) kameran kanssa retkellä olleen Huhdan Esan, joka pääsi (niin ikään) ikuistamaan kajavamme digimuotoon. Tavivaarasta soittelin Ouluun ja Ojasen Mikko lupautui oitis ottamaan siellä päässä kajavan vastaan. Pian hyvästelimmekin eksoottisen retkivieraamme ja painelimme Napapiirille retkikahveille, jonka jälkeen Allu lähti kohti Simojärveä ja itse suuntasin auton keulan taas kohti Kemijärveä. Kajava puolestaan matkasi Ouluun ja pääsi vielä illalla merelle Oulun edustalle.