Tiistaiaamuna ennen kouluun menoa tein pienen kierroksen kaupunkialueella. Lietteet olivat lähes tyhjentyneet kahlaajista, mutta eiliset tundrahanhet olivat edelleen paikalla Taiteilijaniemen edustalla. Iltapäivällä lähdin käymään entisen sellutehtaan Jätevesijärvellä, jossa oli kuitenkin vesi niin korkealla, että lintuja oli paikalla vain kourallinen. Retkeni keskeytti Hietajärven Teuvon puhelu Värriöltä. Teuvo oli saanut tiedon Pitkänsillan kupeessa iltapäivällä nähdystä mahdollisesta haikarasta, jota lähdinkin sitten välittömästi jäljittämään. Kovassa etelätuulessa ei kaupungin ympäristöstä löytynyt kuitenkaan mitään mullistavaa. Yksinäinen ruskosuohaukka sentään muutti järven yllä kohti pohjoista ja Hannantien varressa lauloi kevään ensimmäinen kirjosieppo.
Keskiviikon ensimmäisen vuodarin kuulin luokkaani Hillatien koulun neljänteen kerrokseen, sillä korjatessani hyppytunnilla kokeita ikkunan läpi kantautui leppälinnun laulua. Hyönteissyöjiä näytti saapuneen enemmänkin, sillä polkiessani kotia kohti kuulin venesatamassa metsäkirvisen lentoääntä ja vedenpuhdistamon kohdalla lauloi pajulintu ja näkyi harmaasieppo. Jatkoin lähes saman tien kiikaroimaan rantalietteitä, ja aloitin Varastotieltä, jonka varressa lauloi myös pajulintu ja tien päällä lenteli ainakin kolme räystäspääskyä ja haarapääsky. Kiikaroin myös tovin asemanseudun valtavia puupinoja mustaleppälinnun tai jonkin muun yllärin toivossa, mutta löysin vain västäräkkejä ja yhden kivitaskun.
Vesilintuja ja kahlaajia näkyi melko monipuolisesti, mutta ainoaksi havismerkinnäksi jäivät kaukana kellunut noin 25 mustalinnun parvi ja Pitkänsillan vierustalla uineet viisi pilkkasiipeä. Illalla pyöräilin tyynen ja lämpimän kelin innostamana vielä pikkulenkin lähirannassa punakylkirastasten kuoron säestyksellä, ennen kuin palasin koepinojen kimppuun.