Reissun lajimäärä oli kahdenkymmenen kieppeillä. Loppumatkasta käväisin pikaisen mutkan Isokurussakin, mutta siellä oli vielä aivan hiljaista. Isokurun ja parkkipaikan välillä onnistuimme vielä näkemään aivan lähietäisyydeltä sekä pyykanan että metsokukon.
Iltapäivällä lähdin (muka) pikaisesti käymään Kemijärven keskustan rantalietteillä. Yllätyksekseni laajat lietealueet olivat vajaassa vuorokaudessa jo lähes hävinneet! Kuitenkin kanadanhanhi löytyi taas Pitkänsillan kupeesta ja siellä uiskenteli myös kaksi silkkiuikkua ja eilinen lapasotkaparikin. Pelkäsin jo jääväni tänään ilman ensimmäistäkään vuodaria, kun hoksasin Taiteilijaniemen edustalta viisi lapinsirriä. Pohdin vielä jaksaisinko käydä mutkan Särkikankaan edustan lietteillä, mutta kävin kuitenkin - ja taas tärppäsi. Rovaniementien ja Hannantien risteyksen bussipysäkiltä huomasin pienessä haapanaparvessa oudon näköisen haapanan. Mitä enemmän lintua tihrustin, sitä enemmän se alkoi näyttää amerikanhaapanalta. Oletin linnun näkyvän paremmin Riekonniemestä, ja näin olikin. Heti kun sain sen siellä putkeen oli määritys selvä - ehta amerikanhaapana! Muistin O-P:n kuvanneen edellispäivänä lapasotkia kännykällä kaukoputken läpi, ja päätin kokeilla samaa dokumentoimismenetelmää. Alun kangertelun jälkeen homma alkoi sujua, ja räpsin amerikanvieraasta sekä sen seurassa viihtyneestä haapananaaraasta puolensataa ruutua rariteettikomiteaa varten. Pirautin välissä myös Hietajärven Teuvolle, joka oli tulossa Värriöltä Pelkosenniemen kohdalla, ja ehti vielä seurakseni lintua katsomaan. Teuvo jäi vielä paikalle lähtiessäni, ja hänen mukaansa linnut poistuivat paikalta iltakahdeksan aikoihin, mutta eivät välttämättä menneet kauas. Kyseessä oli jo toinen Lapista löytämäni amerikanhaapana, sillä edellisen näin Enontekiön Sotkajärvellä kymmenen vuotta sitten eli 9.5.2002.
