Illalla päivystin klo 22 alkaen puolisentoista tuntia Pitkänsillan pohjoispuolella nököttävää jäänlähtömerkkiä, kunnes Viitamäen Unto kävi vapauttamassa minut vahtivuorosta. Unet jäivät kuitenkin lyhyiksi, sillä jo aamukolmelta lähdin ajelemaan kohti Rovaniemeä. Matkalla näkyi Hanhikosken tienhaaran kohdalla soidintava ukkometso ja kaksi sitä ihailevaa koppeloa, ja Rovaniemen puolella ennen Vikajärveä näkyi myös yksinäinen homenokka. Ensimmäinen etappini oli Vikajärveltä Raudanjoen luusuasta iltasella löytynyt allihaahka. Saavuttuani paikalle huomasin koko jokivarren rantapajukoita myöten olevan tulvan vallassa ja virtauksen joessa melkoisen. Pettymyksekseni näkösällä oli kuitenkin vain telkkiä ja isokoskeloita. Pällistelin puolisen tuntia jokivartta ja kiipesin jopa jonkun rantavajan katolle staijailemaan, mutta pulska-allia ei vaan näkynyt... Juuri kun päätin luovuttaa, ja aloin pakata kaukoputkea auton perään, lintu ilmestyi kuin tyhjästä keskelle jokea! Edelliset allihaahkahavaintoni Lapista olivat vuodelta 2000 eli 22.5. Muonion Muonionjärveltä ja 4.-5.6. Enontekiön Sotkajärveltä, mutta koskivat naaraspukuisia lintuja - tämä veijari oli nyt komea koiras, ja sikälikin ihailemisen arvoinen.
Vikajärveltä jatkoin keskustaan Harjulammelle, jonka tornista näkyi lukuisien rääkyvien naurulokkien ohella mm. silkkiuikkupariskunta, heinätavikoiras ja nokikana, sekä jokusia musta- ja valkovikloja, suokukkoja ja jopa rantaniityllä hiippailevia naakkoja. Lauantain linturetket olivatkin sitten siinä, sillä seuraavaksi jatkoin lentokentälle ja aamukuuden koneella Helsinkiin KD:n puoluehallituksen kokoukseen. Keväisessä Kaisaniemessä korvani tavoittivat kuitenkin parin pajulinnun säkeet sekä satakielen laulun. Iltapäivällä pistäydyin Merikadulla mummiani tapaamassa, ja siellä seurailimme myös ikkunan takana pesivän varisparin touhuiluja. Palasin Lappiin jo iltakoneella, ja Kemijärvelle palattuani kävin Pitkälläsillalla toteamassa sen, minkä olin tekstiviestinä jo tietooni saanutkin - että jäänlähtömerkki oli lähtenyt liikkeelle 12:16, ja joki oli nyt jo aivan eri näköinen kuin vuorokausi aikaisemmin.
Sunnuntai olikin äitienpäivä, joten kovin kummoisia linturetkiä ei päiväksi ollut suunnitteilla. Kävimme kuitenkin puoliltapäivin pyöräilemässä keskustassa ja mm. Pitkänsillan ympäristössä, ja sieltä löytyi yllättäen jopa kolme vuodenpinnaa, eli kivitasku, kolme pohjoista kohti lentänyttä pikkulokkia ja ABC:n rannassa kahlailleet kaksi pikkutylliä. Mukavin havainto oli kuitenkin entisen pumppaamon pengertien tyvellä laiduntanut kanadanhanhi. Ahvensalmella oli telkkäpari ja pari liroa niin hyvillä hollilla, että jouduin palatessa jopa hakemaan kameran kotona pikaista kuvaussessiota varten.
