sunnuntai 13. toukokuuta 2012

13.5.2012 - ...ja vauhtiviikonloppu

Jos viikko oli ollut vauhdikas, niin viikonloppu ei ollut juurikaan sen rauhallisempi. Perjantaina kävin iltapäiväretkellä Juujärven ja Luusuan maisemissa, mutta pellot olivat jo pitkälti sulaneet ja kuivat ja lintuja näkyi yllättävän vähän. Juujärvessä ui sentään jokunen kuikka ja mustalintu ja muutolla näkyi sääksi, mutta peltolintuja eivät edustaneet kuin muutama kapustarinta ja pikkukuovi. Kulmunginniemen kärjen edustalla uiskenteli peräti 25 kuikkaa ja yksinäinen kaakkuri sekä 10 uiveloa ja 20 tukkakoskeloa. Reissun huipentuma löytyi kuitenkin niemen tyveltä, kun Tuulanniemen puolella tepsutteli neljä meriharakkaa ja löytyipä sieltä kevään ensimmäinen rantasipikin.


Illalla päivystin klo 22 alkaen puolisentoista tuntia Pitkänsillan pohjoispuolella nököttävää jäänlähtömerkkiä, kunnes Viitamäen Unto kävi vapauttamassa minut vahtivuorosta. Unet jäivät kuitenkin lyhyiksi, sillä jo aamukolmelta lähdin ajelemaan kohti Rovaniemeä. Matkalla näkyi Hanhikosken tienhaaran kohdalla soidintava ukkometso ja kaksi sitä ihailevaa koppeloa, ja Rovaniemen puolella ennen Vikajärveä näkyi myös yksinäinen homenokka. Ensimmäinen etappini oli Vikajärveltä Raudanjoen luusuasta iltasella löytynyt allihaahka. Saavuttuani paikalle huomasin koko jokivarren rantapajukoita myöten olevan tulvan vallassa ja virtauksen joessa melkoisen. Pettymyksekseni näkösällä oli kuitenkin vain telkkiä ja isokoskeloita. Pällistelin puolisen tuntia jokivartta ja kiipesin jopa jonkun rantavajan katolle staijailemaan, mutta pulska-allia ei vaan näkynyt... Juuri kun päätin luovuttaa, ja aloin pakata kaukoputkea auton perään, lintu ilmestyi kuin tyhjästä keskelle jokea!  Edelliset allihaahkahavaintoni Lapista olivat vuodelta 2000 eli 22.5. Muonion Muonionjärveltä ja 4.-5.6. Enontekiön Sotkajärveltä, mutta koskivat naaraspukuisia lintuja - tämä veijari oli nyt komea koiras, ja sikälikin ihailemisen arvoinen.

Vikajärveltä jatkoin keskustaan Harjulammelle, jonka tornista näkyi lukuisien rääkyvien naurulokkien ohella mm. silkkiuikkupariskunta, heinätavikoiras ja nokikana, sekä jokusia musta- ja valkovikloja, suokukkoja ja jopa rantaniityllä hiippailevia naakkoja. Lauantain linturetket olivatkin sitten siinä, sillä seuraavaksi jatkoin lentokentälle ja aamukuuden koneella Helsinkiin KD:n puoluehallituksen kokoukseen. Keväisessä Kaisaniemessä korvani tavoittivat kuitenkin parin pajulinnun säkeet sekä satakielen laulun. Iltapäivällä pistäydyin Merikadulla mummiani tapaamassa, ja siellä seurailimme myös ikkunan takana pesivän varisparin touhuiluja. Palasin Lappiin jo iltakoneella, ja Kemijärvelle palattuani kävin Pitkälläsillalla toteamassa sen, minkä olin tekstiviestinä jo tietooni saanutkin - että jäänlähtömerkki oli lähtenyt liikkeelle 12:16, ja joki oli nyt jo aivan eri näköinen kuin vuorokausi aikaisemmin.

Sunnuntai olikin äitienpäivä, joten kovin kummoisia linturetkiä ei päiväksi ollut suunnitteilla. Kävimme kuitenkin puoliltapäivin pyöräilemässä keskustassa ja mm. Pitkänsillan ympäristössä, ja sieltä löytyi yllättäen jopa kolme vuodenpinnaa, eli kivitasku, kolme pohjoista kohti lentänyttä pikkulokkia ja ABC:n rannassa kahlailleet kaksi pikkutylliä. Mukavin havainto oli kuitenkin entisen pumppaamon pengertien tyvellä laiduntanut kanadanhanhi. Ahvensalmella oli telkkäpari ja pari liroa niin hyvillä hollilla, että jouduin palatessa jopa hakemaan kameran kotona pikaista kuvaussessiota varten.



Iltapäivällä ajelimme runsaalle äitienpäivälounaalle Raajärven Mainariin. Raajärven uimarannalla näkyi pari koppeloa ja tien varressa pari pyytä. Paluumatkalla päätin kuitenkin pyörähtää Kulmunginniemen kautta, ja se kannatti. Kemijärven eteläpäässä ui nyt 34 kuikkaa ja rantakivikoista löytyi kolme meriharakkaa. Käynnin kruunasivat kuitenkin rantakivikkoon lennähtäneet kaksi lyhytnokkahanhea.