Iltapäivällä lähdimme sitten koko perheen voimin ajelemaan kohti Syötettä, jossa meillä oli tarkoitus viettää juhannusta lähisuvun kesken. Menomatkalla keli oli aamun tapaan varsin kehno, ja ainoaksi merkittäväksi lintuhavainnoksi jäi Posion Livojärven rantahietikolla istuskellut selkälokki.
Perjantai eli juhannusaatto meni sukuloidessa, ja kävimme myös koko porukka (14 henkeä + Puma -koira) patikoimassa lenkin Kellarilammen ja Lauttalammen komeissa harjumaastoissa, mutta sillä reissulla lintuhavainnot jäivät hyvin vähiin. Juhannusyönä tein kuitenkin Jannen ja Hannan kanssa muutaman tunnin retken lähimaastoon. Herätyskello soi lyhyiden nokosten jälkeen jo 02:50, ja hetken perästä kuuntelimme Särkiselän rinteessä laulavaa peukaloista ja rummuttavaa pohjantikkaa, ja seuraava pysähdys tarjosi meille jo retken ensimmäisen sinipyrstönkin. Kuusen latvassa laulanut lintu löytyi myös kaukoputkeen ja paljastui vanhaksi (+2kv) koiraaksi.
Jonkin matkaa ajettuamme kuulimme päätien varteen myös hernekertun. Seuraavaksi kävimme kiertämässä komean Vattukurun luontopolun. Yö tuntui tolkuttoman kylmältä, mutta mielialaa lämmitti kurussa aktiivisesti laulanut ja hyvin näkynyt nuori (2kv) sinipyrstökoiras.
Palatessamme taas kohti kylää kuulimme Särkiselän rinteessä toisenkin peukaloisen, joka jäi aamuretkemme viimeiseksi havaintomerkinnäksi.
Syötteen reissun linturetket jäivät muuten varsin vähiin, mutta ihan hupaisa episodi sattui aivan vuokramökkimme pihassa. Kuulimme sisällä ollessamme, että ikkunaan tömähti joku lintu. Singahdin Tuukan kanssa pihalle katsomaan mitä tapahtui, ja huomasimme pökkyräisen peipponaaraan istuvan talomme seinähirrellä. Kun ojensin käteni ottaakseni linnun kiinni ja tarkistaakseni sen kunnon, se lennähti kuitenkin seinähirren rakoon, ja yllätykseksemme sieltä lensi ulos kaksi lintua! Juuri siinä kohtaan oli leppälinnun pesä, jossa ollut naaraslintu säikähti pesälleen tupsahtanutta peippoa ja lennähti lähipuuhun varoittelemaan.
