Toukokuun toiseksi viimeinen viikko oli hirveää härdelliä.
Jo maanantaiaamuna piti 9. luokkien arviointien olla koneella ja torstaina
5.-8. luokkien. Tekemisestä ei ollut pulaa, kun kokeiden korjaamisen ja
numeroiden antamisen lisäksi alkuviikkoon mahtuivat myös kirkkovaltuuston
kokous ja Rovaniemellä pidetty Lappi -parlamentti. Myös sunnuntaina edessä
olevat eurovaalit painoivat tietenkin päälle vaalitilaisuuksineen ja viime
hetken mainostamisineen.
Maanantaina pyöräilin koulusta kotiin Kuumalammen kautta,
jolloin Kemijärven rannassa näkyi sentään pensastasku. Tiistaina Santa Parkissa pidettyyn Lappi
-parlamenttiin kaupunginjohtajan kyydissä ajellessamme näkyi matkan varrella jo
pääskyjäkin. Keskiviikkoaamuna kouluun
lähtiessäni lauloi kotipihallamme yllättäen sinirinta samalla kun pihamme yli
lensi kapustarinta. Iltapäivällä
päivystin kolmisen tuntia Rovaniemellä Lordin aukealla eurovaalitapahtumassa.
Nousin kahdesti lavalle haastateltavaksikin, ja toisen haastattelun yhteydessä
huomasin taivaalla kolme tervapääskyä. Samalla pääsin julistamaan
rovaniemeläisille kesän saapuneen. Olin kuullut puoluetoimiston järjestäneen Rovaniemelle muutaman mainoksenikin - mutta oman naaman näkeminen kaupungin lyhtypylväissä oli silti aika hämmentävä kokemus...
Torstaina arviointikokouksen lähes 12 -tuntiseksi venyttämän
työpäivän jälkeen piipahdin pikaisesti Pitkälläsillalla, jossa patsasteli
meriharakka. Perjantaina juhlistin syntymäpäivääni kaupungin
talousseminaarissa. Heralammen piha vilisi räystäspääskyjä. Pikainen pääntuuletuslenkki iltasella
Isokylälle tuotti kaksi Jousilammen kohdalla lennellyttä lapasorsakoirasta. Pitkänsillan
kupeessa uiskenteli 23 mustalintua.
Lauantaina alkoivat vaalityö ja muutkin hommat olla sillä
mallilla, että ehdin jo vähän hengähtää. Aamupäivällä siivosin pihaa ja siinä
sivussa hoitui ohi lentänyt pikkutylli. Iltapäivällä kävimme koko perheen
voimin Kostamon kylällä markkinoilla ja jatkoimme sitten Myllykummun tornille.
Jo päätien varteen näkyi, että paikalla on paljon joutsenia, ja tornista niitä
olikin laskettavissa 135 kappaletta. Iloinen yllätys oli kuitenkin joutsenten
seasta nyppäämäni pikkujoutsen, joka oli tietääkseni vasta toinen havainto
lajista Itä-Lapissa. Kyseessä oli myös 250. Pohjoiskalotilla eli Napapiirin
pohjoispuolella havaitsemani lintulaji.
Lisäksi torniin näkyi aluksi
paikallisena ollut, myöhemmin jokivarren päällä kaarrellut, vanha merikotka.
Paluumatkalla ajoimme Kummunkylän pengertien kautta, jossa näkyi lapasorsapari.
Nakattuani muun perheen kotiin jatkoin vielä alkuillan
retkelle. Sellutehtaan jätevesijärvi oli
taas kerran tulvassa, eli kahlaajat uupuivat ja vesilinnuistakin näkyi lähinnä
tukkasotkia ja telkkiä sekä lapasorsapari. Tehdasalueella lenteli kymmeniä
törmä- ja räystäspääskyjä ja punavarpunen lauloi vuodariksi.
Pitkänsillan
pengertien kärjessä huomasin harmikseni rantalietteiden olevan pikkuhiljaa
vaipumassa vesimassojen alle. Ylitseni lensi meriharakka äännellen kohti
pohjoista ja Norvionsaaressa näin vilahdukselta kahlaajan, joka tuntui olevan
syytä varmistaa. Penkereen kärkeen käveltyäni kahlaaja löytyi uudestaan ja
olikin vain valkoviklo (eikä kaipaamani lampiviklo). Saaresta löytyi kuitenkin
sirriparvi, josta erottui heti yksi huomattavasti muita punaruskeampi lintu.
Puolenkymmenen lapinsirrin sakkiin oli eksynyt pikkusirri. Muita Pitkänsillan
havaintoja edustivat kolme metsähanhea, 15 mustalintua, kaksi lapasotkaa ja
härkälintu.
Illalla - juuri Mestareiden liigan madridilaisfinaalin
alkaessa - huomasin Tiirasta Allun havainneen Särkikankaan edustalla kaksi
tundrahanhea. Kohta löysinkin itseni Riekonniemestä, mutta lietteet olivat nyt
tyhjiä. Kotiin palatessani jaoin vielä postilaatikoihin viimeiset hallussani
olleet eurovaaliesitteet, jonka jälkeen pääsin viimein seuraamaan piinaavan
jännittäväksi mennyttä jalkapallo-ottelua ja saatoin myös alkaa jännittää
tulevaa vaalipäivää.
