Tärkeää valmistautumista alkavaan taistoon häiritsivät
jonkin verran opastuskeskuksen ympäristöön majoittautunut venäläisporukka ja
opparin seinän sisällä möykännyt otus (kärppä, liito-orava tms.), joka herätti taas
meidät keskellä yötä rapinallaan.
Aamuviideltä olimme kuitenkin jo valmiina tornissa Jannen,
Hannan, Kiljusen Jassin, Lötjösen Matin ja Kuusisalon Ilpon kanssa aloittamassa
kahdeksan tunnin havainnointiurakkaa. Kisa starttasi mukavasti, kun ohitsemme
lensi heinätavikoiras ja kauempaa kuului teeri, ja lajilistamme alkoi täyttyä melkoisella vauhdilla tornin ympäristöstä löytyneillä lintulajeilla.
Paikallisista
vesilinnuista kuittasimme pian tavallisten lajien ohella mm. mustakurkku-uikun,
harmaa-, lapa- ja jouhisorsan ja uivelon ja taivaalta tavoitettiin kuikka,
kaakkuri ja merimetsokin. Aamun mittaan lahdella alkoi saapua myös hanhia.
Aluksi näimme vain metsureita, sitten tundrahanhen, mutta päivemmällä
näkyi jo toistasataa valkoposkeakin.
Aamumuutolla meni varsinkin peippoja, ja myös kaikki
tavalliset rastaat saatiin kasaan mukavan nopeasti. Myös Siikalahdella monesti
vaikeat selkälokki ja närhi hoituivat nyt helposti ja monen yksilön voimin.
Pikkukuoveja muutti jokunen ja valko-, musta- ja
metsävikloja, liroja sekä suokukkoja näkyi niin muutolla kuin paikallisinakin.
Aamun ensimmäinen ilopilleri oli tornin yli innokkaasti äännellen muuttanut
lampiviklo.
Pedoista varpushaukkoja näkyi turhankin paljon, ja myös
ruskosuohaukka ja sääksi olivat luonnollisesti helppoja lajeja. Muita lajeja
edustivat hiiri-, sinisuo- ja nuolihaukka sekä (vain kymmenisen minuuttia
lampiviklon jälkeen) ohitsemme muuttanut haarahaukka.
Itselleni uusia vuodarilajeja edustivat mm. käki,
törmäpääsky, metsäkirvinen ja satakieli - sekä lampiviklon tapaan aivan tornin
yläpuolelta äänen perusteella nyppäämämme naaraspukuinen sitruunavästäräkki!
Lajien tulo hyytyi kuitenkin aamun jälkeen täysin, ja jouduimme
kärvistelemään pitkät tovit ilman mitään uutta, ennen kuin viimeisen tunnin
aikana löytämämme leppälintu ja kapustarinnat piristivät taas tunnelmaa.
Taiston loputtua laskimme kuitenkin hämmästykseksemme
havainneemme peräti 96 lajia, joka oli viimevuotiseen tapaan taas uusi
torniennätys. Illan mittaan selvisi myös se, että olimme paras sisämaatorni ja
koko Taistossakin sijalla kahdeksan, kun tapahtumaan osallistui kuitenkin 330
tornia.
Taiston jälkeen raahauduimme Jannen ja Hannan luo syömään,
joskin väsymys kaikkosi Lintutiedotuksen kautta tulleeseen viestiin Saaren Kanavalammelta
löytyneestä amerikantavista.
Syötyämme ajelimme tavipaikalle, josta löytäjäporukka oli
ehtinyt juuri lähteä ja tavit olivat pahassa vastavalossa rantakortteiden
seassa. Jonkin aikaa tapitettuamme etsimämme kuitenkin löytyi ja Allu pääsi
tuulettamaan elistä, Janne kolmattasadatta toukokuunpinnaansa ja olihan
itsellänikin edellisestä havainnosta kulunut jo 16 vuotta.
Retkeilimme vielä tovin Saarella. Pohjanrannan tornilla oli taas kaksi punajalkavikloa sekä pikkutylli ja lapinsirkku, mutta muuta mainittavaa emme löytäneet. Kävimme vielä pinnakahveilla ABC:lla, piipahdimme Jannen ja Hannan luona ja jatkoimme sitten Siikalahdelle valmistautumaan seuraavana aamuna alkavaa pitkää kotimatkaa varten. Alkuyöstä piipahdimme vielä Patotiellä kuuntelemassa ruokosirkkalinnun surinaa.
