Kellot siirtyivät kesäaikaan lauantain ja sunnuntain
välisenä yönä, mikä aiheutti tuvassamme jos jonkinmoista sekoilua, mutta löysimme kuitenkin itsemme aamiaiselta ihan oikeaan aikaan, eli kello 06.
Hetken mielijohteesta koukkasimme ensin mutkan Björnhuvudissa, jossa oli ollut
edellisaamuna huuhkaja äänessä. Buboa emme kuulleet, mutta rallissa havaitsematta
jäänyt teeri soi komeasti tyynessä aamussa. Seuraavaksi kokeilimme Bölestä
rallissa löytynyttä liejukanaa, joka löytyi nyt helposti – vaikka ei rallissa
suostunutkaan meille näyttäytymään.
Autolta Styrssille kävellessämme kuulimme pikkukäpylinnun ja
kärkeen olikin ehtinyt jo muutama porukka ennen meitä. Muutto oli taas oikein
mallikasta. Rupesin saman tien kirjaamaan ohi muuttaneita ruokkilintuja, joita
saimmekin kasaan aamustaijin aikana leppoisat 390 ruokkia, 140 riskilää ja 10
etelänkiislaa. Muita hyviä aamulajeja olivat kuikka, kaakkuri, 120 metsähanhea,
22 mustalintua, viisi pilkkasiipeä ja pari ristisorsaa. Yhdessä isossa naakka-
ja varisparvessa muutti kolme mustavarista, ja muutamaan kertaan ylitsemme
lensi luotokirvinenkin. Myös edellispäivänä kovasti kaipaamiamme haapanoita
näkyi nyt pariskunnan verran.
Pikkuhiljaa muut porukat alkoivat vetäytyä pois niemestä ja
huomasimme jääneemme yksin. Muutto oli kuitenkin heikentynyt niin, että
lähdimme kohti Degersandia, josta oli löytynyt paikallinen härkälintu. Lintu
löytyikin nopeasti ja kohta reissupinnalistamme kasvoi taas yhdellä lajilla,
kun tien varressa alkoi näkyä edellispäivänä huomattavasti harmaita hiuksia
aiheuttaneita kulorastaita.
Rallin purussa olimme saaneet varmistuksen epäilyllemme
siitä, että Ramsholmenissa asustaa pähkinänakkeli, ja tovin kestäneen etsinnän
jälkeen löysimme sen kiipeilemästä komeilla tammenrungoilla. Herkistyinpä hetkeksi jopa kuvaamaan sinivuokkojakin...
Pyörähdimme välillä kaupassa, josta palatessamme
parkkipaikan yllä rundaili kolme merikotkaa. Sitten päätimme käydä katsastamassa Maarianhaminasta etelään kulkevan tien päässä olevan Järsön saaren, jonka eteläkärjen edustan
luodoilla patsasteli seitsemän meriharakkaa.
Pyörähdimme välillä pikaisesti viemässä eväitä
majapaikkaamme, jonka pihassa tallusteli nyt kaksi kanadanhanhea. Sitten
suuntasimme taas kohti Hagaa tutustuaksemme paremmin tuon alueen
lintupaikkoihin. Hanhia oli edelleen mukavasti, ja laskimme pelloilta 240
metsä-, 200 meri-, 12 tundra-, 10 kanadan- ja 2 lyhytnokkahanhea. Sepelkyyhkyjä
oli 450, töyhtöhyyppiä 160, kottaraisia 60, kapustarintoja 11, uuttukyyhkyjä 2
ja hemppojakin peräti 80. Lisäksi lähipelloilta löytyi 170 laulujoutsenta.
Läheisellä Saltviksfjärdenillä kelluskelivat edellispäivältä
tutut lapa- ja punasotkat ja kuulimme myös fasaanin. Muutaman rallijoukkueen
alueella havaitsemat viiksitimalit pysyivät kuitenkin edelleen meiltä piilossa.
Päivän lopuksi kävimme vielä muutamilla lupaavan näköisillä
paikoilla Saltvikin ja Finströmin puolella, ja löysimmekin Storträskin rannalta
soidintavan pikkutikkakoiraan.
Illan hämärtyessä ajelimme Maarianhaminaan edellisvuonna
hyväksi toteamaamme Diablo -nimiseen pitsapaikkaan, ja illan kruunasi saunominen muista asukkaista
päivän aikana tyhjentyneessä Solhemissa.