Keskiviikkoaamuna kokeilin myös pyyntiä, mutta saalis jäi varsin vaatimattomaksi. Torstaina ehdin verkotella pihassa muutaman tunnin ennen alkuillasta järjestettyä Taivaan tulien uuden tuotantokauden kutsuvierasnäytöstä. Mainittavin saalis oli vanha punatulkkupariskunta.
Myös perjantaina laitoin lintuverkot vireeseen heti koulusta kotiuduttuani. Suurin osa saaliista oli jo omia kontrolleja, eikä edes pihasembrassa pistäytynyt pähkinähakki suostunut rengastettavaksi. Illan pimettyä jätin verkot pihalle ja lähdin vasta saunan jälkeen taskulampun kanssa niitä purkamaan. Yllättäen edestäni lähti lintu, joka singahti suoraan verkkoon ja osoittautui lehtokurpaksi. Edellisen kerran olin päässyt hypistelemään vanhaa lehtokurppaa niinkin kauan sitten kuin 15.10.1987, jolloin sellainen pölähti verkkoon Hangon lintuasemalla, joten kyseessä oli oikein mieluisa rengastuslaji! (Niin lehtokurppa kuin viime päivien tiltaltitkin olivat uusia rengastuslajeja koko Itä-Lapille.)
Lauantaina värkkäsin pihalla lähes koko valoisan ajan. Aamulla tihutti jonkin verran vettä ja päivän mittaan rupesi tuulemaan, joten koko päivän rengastussaalis jäi vain 12 lintuun. Niistä mukavin oli syksyn ensimmäinen nuori punarinta. Lisäksi pihaan kuului taas useaan otteeseen puukiipijän sirahtelua.
Kuun alkupäivien rengastuksia olivat edellä mainittujen lehtokurpan, tiltaltin, punarinnan ja punatulkkujen ohella 34 tali- ja 4 sinitiaista, 5 varpusta, 4 järripeippoa, 15 viherpeippoa ja 4 vihervarpusta.
